Tiesitkö että...

Yli miljoona suomalaista nukkuu huonosti. Yhä useampi kärsii päänsärystä, huimauksesta, tinnituksesta, unihäiriöistä, lihaskivuista ja muista oireista, joille ei löydy lääketieteellistä selitystä.

Lue lisää

Blogiarkisto

Powered by mod LCA

Kännyköiden historia palautuu Toiseen maailmansotaan ja tutkateknologiaan ja saksalaisten yritykseen valloittaa Englanti. Saksalaisilla oli sama kohtalo kuin aikanaan espanjalaisella Suurella Armadalla, kun myrskyaallot tulivat brittien avuksi. Nyt britit pelasti taas aaltojen - radioaaltojen - parempi hallinta. Sivuvaikutuksina tutka-aallot kypsyttivät taivaalla lintuja ja steriloivat merimiehiä. Elämme nyt liki kaikkialle tunkeutuvien, joskin paremmin aisoihin saatettujen aaltojen meressä. Laitteet ovat kehittyneet raskaista laatikoista pieniinkin kämmeniin sopiviin muotoihin ja siirtyneet sotilaiden ammattikäytöstä jopa lasten seurusteluvälineiksi.

Bellin laboratorioiden tutkimuspäällikkö Joel S. Engel, kännykkäidean keksijä, sai luultavasti ensimmäisen kännykkäpuhelun 3.4.1973.

"Päivämme päättyvät, kun vaikenemme asioista, jotka merkitsevät". (Martin Luther King)

Vuonna 1993 alkanut Susan Reynardin aivokasvainoikeudenkäynti mahdollisesti käynnisti mobiiliteknologian tutkimuksen laajemmin. Kännyköiden terveysvaikutukset ovat nykyisin varsin hyvin tunnettuja.

Tutkija Mays Swicord osoitti jo –90-luvulla Marylandin yliopistossa, että mikroaallot rikkovat DNA-rihmoja aivoissa. Tästä huolimatta Yhdysvaltain Ravinto- ja lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration) FDA – Mays Swicord yhtenä standardointityöryhmän jäsenenä - valitsi linjan, ettei näitä ilmeisen vaarattomia laitteita tarvitse ennalta testata. Vuonna 1994 FDA hyväksyi kännykät yleiseen käyttöön.

Lähes samaan aikaan Mays Swicord siirtyi Motorolan palvelukseen. Motorolalla toinen tutkija, Jerry Phillips, julkaisi vuonna 1997 geenitutkimuksen, jossa kännykkäsäteilylle altistettujen jyrsijöiden geeneissä havaittiin merkittäviä eroja verrattuna säteilylle altistamattomiin eläimiin. Raportti oli kiusallinen Motorolalle. Phillipsin tutkimus julkaistiin Bioelectromagnetics-tiedelehdessä, jonka toimituskunnassa myös Motorolan Swicord istui. Julkaistun artikkelin loppuun ilmestyi lause: "Luultavasti tuloksilla ei ole mitään fysiologista merkitystä". Tuosta seurasi kiista, ja Phillipsin työ päättyi Motorolalla ja hänen USA:n Puolustusministeriön apurahansa loppuivat.

Microwave News -lehti raportoi 1993, että FDA oli todennut useiden tutkimusten osoittavan, että mikroaaltosäteet lisäävät syöpävaaraa, mutta vuonna 2000 FDA kuitenkin ilmoitti: "tällä hetkellä ei ole riittävästi tietoa siitä, ovatko langattomat teknologiat turvallisia vai onko niistä vaaraa. Lisää tutkimuksia terveysvaikutuksista tarvitaan."

Oikeus tutkia totuuden löytämiseksi on myös velvollisuus (Albert Einstein)

Teollisuus valvoo etujaan. Monet tutkijat ovat huomanneet, että teollisuudelle kielteisten tutkimustulosten julkaiseminen merkitsee tutkimusrahojen kuivumista tai muuta hyökkäystä - kuten syytöksiä tieteellisistä väärinkäytöksistä. Tämän on saanut kokea itävaltalainen professori Franz Adlkofer vuodesta 2008. Hän oli työskennellyt teollisuuden rahoittamissa tutkimushankkeissa pitkään, mutta sitten hän julkaisi teollisuudelle kielteisiä tuloksia. Hän havaitsi REFLEX-tutkimuksessa, että radiotaajuinen uusimpien kännyköiden (2G js 3G) säteily vahingoitti DNA:ta soluviljelmissä. Adlkoferin mukaan markkinoilla olevat 3G-puhelimet ovat haitallisempia kuin 2G-puhelimet.

Kännykät ovat mikroaaltolähettimiä. Mitä pienempiä aallot ovat, sitä enemmän energiaa tarvitaan viestin saamiseen perille pitkällä matkalla. Nykyiset kännykät lähettävät viestinsä pulssimuotoisena. Osa ihmisistä herkistyy. WHO:n entinen pääjohtaja, myös Norjan pääministerinä toiminut Gro Harlem Brundtland, oli ensimmäisiä lääkäreitä, jotka huomasivat oireilevansa kännyköille vuonna 2002.

Brundtland uskoi INTERPHONE- aivokasvaintutkimuksen tuovan tärkeätä tietoa uuden teknologian riskeistä. INTERPHONE -tutkimuksen julkistaminen tapahtui vasta äskettäin – toukokuussa 2010. Matkapuhelinteollisuus oli suurella osuudella mukana rahoittamassa hanketta. Kesti kauan, ennen kuin rahoittajatahot ja tutkijat hyväksyivät yhteisen loppulauselman. Tutkimusta on tulkittu teollisuuden eduksi: riskejä ei ole, vaikka se itse asiassa osoitti, että paljon kännykkää käyttäneillä oli kaksinkertainen glioomavaara ja meningeomavaara peräti nelinkertainen.

Tulos on mielenkiintoinen, sillä tutkimuksen lähtökohta-asetelma sisälsi tiettyjä riskejä aliarviovia tekijöitä. Muun muassa keskimääräiseksi kännykän käyttäjäksi hyväksyttiin henkilö, joka puhui puhelimeen kerran viikossa puolen tunnin ajan. Tämä vähensi tutkimuksen luotettavuutta. Jokainen tietää, että nykyinen kännyköiden käyttö on runsaampaa kuin vuosikymmen sitten.

Pään alueen kasvainvaara on lisääntynyt kännyköiden käytön myötä. Ruotsalaistutkija Lennart Hardell on osoittanut, että pitkään jatkunut käyttö on yhteydessä aivokasvaimiin. Paljon huomiota on saanut myös teollisuuden rahoittama tanskalaistukimus, joka ei osoittanut selvää yhteyttä, mutta tutkimusta on arvosteltu monelta kannalta. Esimerkiksi eniten altistuneet käyttäjät siirrettiin tukimuksen alkuvaiheessa vertailuryhmään. Mukaan tuli paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät käytännössä juuri kännykkää käyttäneet, eikä tutkimuksessa arvioitu altistusmäärää.

Ruotsalaistutkimusten mukaan kuulohermokasvainten esiintyvyys on kolminkertainen niillä, jotka ovat käyttäneet kännykkää yli 10 vuotta. Kasvain esiintyy sillä puolella päätä, jolla kännykkää on käytetty. Tällä hetkellä on vaikea löytää ihmisiä, jotka eivät altistuisi kännykän mikroaaltosäteilylle.

Syöpäriski on mahdollinen, sillä eläin- ja soluviljelykokeet ovat paljastaneet DNA-vaurioita. Eräs ensimmäisistä tutkijoista oli Henry Lai, joka näki DNA-rihmoissa katkeamisia. Narenda P. Singh ja Lai huomasivat ns. Comet –analyysissä, että jo parin tunnin altistus rotilla aiheutti aivoissa DNA:n katkeamia. Myös DNA:n korjausmekanismeissa on havaittu vaurioitumista säteilyn vaikutuksesta.

Maailman terveysjärjestön (WHO) Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (International Agency for Research on Cancer) ja Euroopan ympäristökeskus (European Environment Agency) lähtevät siitä, että jos eläimelle aiheutuu syöpää tai muuta kroonista tautia, tuo tekijä tulee katsoa syöpää ja sairautta aiheuttavaksi myös ihmisellä. Kännyköiden kohdalla WHO ei ole reagoinut.

Tietoa lasten herkkyydestä

Venäläiset tutkijat ovat seuranneet lasten kännykän käyttöä ja todenneet oppimis- ja käyttäytymishäiriöitä, väsymystä ja huomiokyvyn heikkenemistä lapsilla, jotka käyttävät runsaasti kännykkää. Nämä tulokset eivät yllätä.

Amerikkalaisprofessori Om Gandhin raporttien valossa lasten oireet saavat selityksen, sillä Gandhi osoitti tietokonesimulaatiokokeilla, että säteily yli kaksinkertaistuu lasten aivoissa aikuisen aivoihin nähden.

Devra Davis kertoo yksityiskohtaisesti, että altistuskokeessa mallina on tavattu käyttää isokokoisen amerikkalaissotilaan päätä, jonka avulla mitataan SAR-(Specific Absrption Rate) arvoja. Mallipää sisältää suolaliuosta. Suolaliuosta altistetaan ja sen lämpötilaa seurataan. Tulokset keskiarvoistetaan 6 minuutin osalta. Kun lämpötila ei juurikaan nouse tuona aikana, kännykkää saa myydä ja käyttää rajattomasti. Suolaliuosmallin pohjalta toimiva standardi asetettiin v. 1993 ja se on edelleen voimassa. Standardi ei ota huomioon myöskään sitä, että lasten pään koko ja pään luiden ominaisuudet ovat jotain muuta kuin amerikkalaisen mallisotilaan.

Om P. Gandhi oli pitkään USA:n Puolustusministeriön tukema tutkija Utahin yliopistossa. Hän johti tutkimuksia, joiden avulla luotiin tuo metodiikka mikroaaltojen kudosvaikutusten tutkimiselle. Gandhi havaitsi, että ihmisen kudokset resonoivat ja että se oli kymmenkunta kertaa suurempaa kuin mitä aikaisemmin oli otaksuttu.

Kun Gandhi osoitti, että meidän kaikkien, mutta erityisti lapsen pää absorboi säteilyä ainakin kaksi kertaa enemmän kuin mallina käytetyn amerikkalaissotilaan, alkoivat oikeudenkäynnit. Teollisuuden edustajat todistivat, että vaatimukset olivat aiheettomia. Gandhi ehdotti päättäväisesti turvallisuusmääräysten tarkistamista. Gandhi arvioi, että jokainen millimetri, joka erottaa kännykän päästä, vähentää 10 %:lla aivojen altistumista.

Teollisuus teki selväksi Gandhille, että mikäli hän antaa lausuntoja lasten suuremmasta altistumisesta ja esittää, että teollisuuden mittausmenetelmät eivät ole asianmukaisia, on odotettavissa, että teollisuus ei enää rahoita hänen tutkimuksiaan. Joka tapauksessa teollisuus on reagoinut nyt muullakin tavoin. Muun muassa Nokian käyttöohjeissa lukee ”Älä pidä kännykkää kiinni ihossasi”.

Keväällä 2010 Motorola V195 -käyttöopas varoitti, että kännykkä tulee pitää tuuman etäisyydellä ihosta. Black Berry 8300 –käyttöopas neuvoi pitämään kännykkää 0.98 tuumaa irti kehosta ja Nokia 1100 -käyttöopas kehoitti pitämään neljäsosa tuuman etäisyydellä kehosta. Eli, teollisuus on asiallisesti myöntänyt, että kännykällä ja terveysriskeillä voi olla yhteyttä.

Toisaalta kännykät ovat teknisesti kehittyneet. Niissä on nykyisin 3-4 antennia - GPS:lle, sähköpostille, puhelimelle ja tekstittämiselle. Tämä merkitsee, että aivojen altistuminen on moninkertaistunut. Jo vuonna 1972 Allan Frey havaitsi, että toistuvat radiotaajuisen sätelyn annokset kasaantuvat, eli ensimmäisellä kerralla vaikutus jää kenties huomaamatta, mutta ilmenee myöhemmin.

Siittiöt ovat monille ympäristötekijöille hyvin herkkiä soluja. Kännykät ovat usein miesten taskussa ja lähellä sukuelimiä. Toisaalta, siittiöt ovat erinomaisia tutkimuskohteita, koska niitä voidaan tutkia monilla menetelmillä. Ashok Agarwal on eräs alan merkittävistä tutkijoista. Hän selvitti, että kännykköiden mikroaaltosäteily (900 ja 1800 MHz) vaurioittaa siittiöitä ja niiden DNA:ta.

Allan Frey havaitsi jo 1960-luvun alussa, että säteily, jota nykyiset kännykätkin käyttävät, heikentää biologisia kalvoja, jotka verhoavat sydäntä, aivoja, silmiä ja keuhkoja. Tuloksista seurasi, että hänen tutkimuksensa keskeytettiin, eikä vieläkään kyseisen aiheen tutkimiseen ole saatu taloudellista tukea. Myös sotilaallinen tutkimus keskeytettiin.

Tiedetään, että säteilyn energian määrää tärkeämpi on ilmeisesti säteilyn tajuus ja sen modulointi. Kännyköiden signaalin pulssimuotoisuus on biologisesti ongelmallista. Jos toksikologian perusteella oletamme yksinkertaisen annosvastesuhteen vallitsevan - eli mitä suurempi annos, sitä suurempi vaste - olemme väärässä. Elektromagneettiset kentät ovat olennaisia koko elimistöllemme.

Vakuutuslaitokset tietoisia haitoista

Jo vuonna 1962 John Graunt julkaisi kuolleisuudesta kirjan, jonka aineiston hän jaotteli eri tavoin ja osoitti, että oli mahdollista ennustaa, miten pitkään kukin ihminen todennäköisesti elää ja mikä on kunkin vaara menehtyä tiettyihin sairauksiin. Tältä pohjalta syntyi vakuutusteollisuus. Noin kymmenen vuotta sitten Itävallassa arvioitiin, tulisiko myös kännykän käyttäjiä suojata vakuutuksella.

Wilhelm Mosgoeller tutki asiaa. Hän altisti koehenkilöiden päitä kännykän mikroaaltosäteilylle. Jos koehenkilöt altistuivat kännykkäsignaaleille, heidän reaktionopeutensa parani, mutta he tekivät toisaalta enemmän virheitä. Mosgoeller altisti lisäksi ihmisen soluja viisi minuuttia ja lopetti sitten altistuksen 10 minuutiksi. Hän jatkoi tätä kahdeksan tunnin ajan päivässä. Mosgoeller huomasi, että solujen poikkeamat kaksin- tai nelinkertaistuivat, mikäli kännykkäaltistusta esiintyi.

Havainnot muuttuneesta solujen kasvusta toistettiin monissa laboratorioissa. Tulosten perusteella Itävallan vakuutusyhtiöt lopettivat antamasta kännyköille terveysvakuutuksia. Myös Lloyd-vakuutusyhtiö kieltäytyi myöntämästä terveyteen liittyviä vakuutuksia kännyköiden valmistajille.

Lloydsin vakuutusyhtiö oli –90-luvulla joutua konkurssiin asbestiin liityvien vakuutussitoumusten vuoksi

Amerikkalainen Andrea Boland on vuosia kysellyt, miksi FDA vaatii mikroaaltouunien turvallisuustestausta, mutta ei kännyköiden, vaikka molemmat käyttävät samaa allonpituutta ja kännyköitä käytetään päätä vasten, mikä voi aiheuttaa hyvin pienten kuumien pisteiden (hot spot) siirtymisen aivoihin.

Devra Davis katsoo, ettei ole mieltä jäädä odottamaan lopullisia tutkimustuloksia, vaan ryhdyttävä ennalta vähentämään aivojen säteilykuormaa. On selvää, että lastemme ja lastenlastemme aivoja tulee suojata eikä asiasta edes pitäisi edes väitellä.

Kännykät ovat välttämättömiä nyky-yhteiskunnassa. Mutta samalla tavalla kuin muillakin aloilla, kännykkäteknologian turvallisuuden kehittämistä on syytä jatkaa.

Miten suojaat itseäsi ja perhettäsi langattomien tietoverkkojen ja kännyköiden sähkömagneettiselta säteilyltä:

- Älä pidä kumpaakaan lähellä päätäsi tai ihoasi.
- Älä pidä kumpaakaan jatkuvasti päällä ihosi lähellä.
- Käytä kännykkääsi vain, jos kenttä on hyvä.
- Käytä kaiutinta, koska kuormitus vähenee etäisyyden neliössä.
- Lähetä mieluummin tekstiviestejä kuin puhut.
- Taskussa kännykän tulee olla suljettuna.
- Opeta lapsesi käyttämään testiviestejä ja handsfreetä.
- Raskaana olevan naisen ei tule pitää kännykkää lähellä kohtuaan.
- Miehen ei tule pitää kännykkää lähellä sukuelimiä.
- Älä käytä kännykkää autossa, et ajaessa tai muutenkaan.

Lisää muidenkin tietoisuutta kännyköiden ja kannettavien tietokoneiden säteilyvaaroista.

 

« Takaisin