Tiesitkö että...

Yli miljoona suomalaista nukkuu huonosti. Yhä useampi kärsii päänsärystä, huimauksesta, tinnituksesta, unihäiriöistä, lihaskivuista ja muista oireista, joille ei löydy lääketieteellistä selitystä.

Lue lisää


Suomessa Nokia ja operaattorit istuvat tulevan tutkimuksen ohjausryhmässä TEKES:n (Teknologian Kehittämiskeskus) koordinoimassa hankkeessa. ”Yritysten osallistuminen on tärkeää tutkimuksen relevanssin ja tutkimustulosten nopean käytäntöön soveltamisen vuoksi”, kommentoi Kari Markus TEKES:stä. Onko rahoituksesta ja ohjausryhmän jäsenyydestä etua teollisuudelle?

Sveitsiläistutkijat Martin Röösli ja Mattias Egger Baselin yliopistosta tekivät analyysin rahoituksen merkityksestä tutkimustuloksiin. He saivat selville, että teollisuuden vaikutuksesta julkaistaan suuri määrä tutkimustuloksia, mutta vähiten sellaisia, joihin sisältyy tilastollisesti merkitsevä riski verrattuna säätiöiden tai julkisten laitosten rahoittamiin tutkimuksiin.

Vastaavaa on havaittu lääketeollisuuden hankkeissa. Lääketeollisuus tuottaa jo määrällisesti niin paljon tutkimuksia, että on alettu puhua ”julkaisuharhasta”. Arvostettu tiedelehti the Lancet vaatiikiin lääkefirmoilta rekisteröitymistä  lehteen jo tutkimusprojektin alkaessa, mikäli mielii saada tulokset aikanaan julkaistua. Matkapuhelintutkimusten osalta vastaava rekisteröityminen olisi suotavaa – osoittivatpa tulokset suuntaan tai toiseen.

Tutkimustuloksista hyötyä tuotekehittelyyn?

Teollisuus on aiemminkin esittänyt tarvetta olla rahoittamassa hankkeita nopean tiedon saannin näkökulmasta. Matkapuhelinteollisuuden kattojärjestö, MMF, johon Nokiakin kuuluu, rahoitti ruotsalaisen Upsalan yliopistoprofessori Bengt Arnetzin tutkimusta. ”Tulokset saattavat jatkossa auttaa meitä kehittämään haitallisia vaikutuksia ehkäiseviä tuotteita ”, kommentoivat MMF:n  edustajat tutkimuksen käynnistyessä vuonna 2004. Arnetz altisti 71 koehenkilöä matkapuhelinsäteilylle (1,4 W/kg) kolmen tunnin ajan ja totesi, että kännykkäsäteily sysäsi liikkeelle stressireaktion aivoissa. Reaktio vaikutti unen laatuun ja aiheutti koehenkilöillä muita neurologisia oireita kuten päänsärkyä. Tulosten selvittyä MMF vetosi raportteihin, joissa riskiä ei nähdä.

Rahoitus irti teollisuudesta

EU:n sisällä Ranskassa on jo päätetty sulkea matkapuhelinteollisuuden edustajat pois tutkimushankkeista.  Näin pyritään välttämään mahdollinen intressiristiriita. Teollisuuden rahoitus kännykkätutkimuksissa on ollut esillä myös Euroopan ympäristövirastossa, EEA:ssa. Johtaja, professori Jacquie McGlade on esittänyt teollisuuden rahoitusosuutta kanavoitavaksi mahdollisen veron muodossa, jota riippumattomat tahot ohjaisivat projekteihin.

”Hälytyskelloja soittavien” tutkijoiden asema tulisi EEA:n johtaja McGladen mukaan erityisesti varmistaa. Heidän on muita vaikeampi saada rahoitusta projekteissa, joissa teollisuus on läsnä. ”Aiemmista ympäristökatastrofeista esim. lyijyn ja elohopean osalta on nähty, etteivät `varoituskellojen soittajat´ saaneet tutkimuksilleen jatkorahoitusta, heitä syrjittiin tiedeyhteisössä ja heidän tieteellistä riippumattomuuttaan kohti hyökättiin. Ei olisi yllättävää, että näin tapahtuisi myös sähkömagneettisten kenttien riskejä esiin tuoville tutkijoille”, kommentoi McGlade. ”Varoituskelloja soittavien” tutkijoiden tuoma ennakoiva viesti varovaisuusperiaatteen tarpeellisuudesta voi kuitenkin olla elintärkeä koko yhteisölle.

Tietoa pitkäaikaisvaikutuksista on

Alkavassa COSMOS-hankkeessa aiotaan tutkia myös aivokasvainriskiä.  Pitkäaikaisvaikutuksista (yli 10 vuotta) alkaa olla jo näyttöä. Lokakuussa julkaistiin Journal of Clinical Oncology-tiedelehdessä 23 tutkimusta käsittävä, laaja meta-analyysi.  Korealais-amerikkalainen (Seung-Kwon) raportti sisältää mm. sekä teollisuuden ja EU:n yhdessä rahoittaman Interphone-tutkimuksen että säätiöpohjaisia Hardellin ruotsalaistutkimuksia. Seung-Kwon-tiedemiesten johtopäätös on, että säätiörahoitteisissa kasvainriski näkyy tilastollisesti merkitsevänä (OR 4,4). Sen sijaan teollisuuden Interphone ei anna yksiselitteistä vastausta yli 10 vuoden käytön riskeistä, vaikka ne joissain osaraporteissa näkyvät.

”Matkapuhelinteollisuuden edustajat ovat mahdollisesti voineet vaikuttaa Interphone-tutkimuksen suunnitteluun ja loppupäätelmiin”, kommentoi Seung-Kwon –tutkimusryhmän jäsen, Berkleyn yliopiston professori Joel M. Moskowitz Los Angeles Times-lehdelle.

Interphone-hanketta on arvosteltu sen metodologisten, riskiä aliarvioivien tekijöiden vuoksi. Muun muassa ”säännöllinen kännykänkäyttäjä” on määritelty alakanttiin: vähimmillään puhelu kerran viikossa kuuden kuukauden ajan riitti. Suuri osa koehenkilöistä oli käyttänyt kännykkää alta viisi vuotta, joten altistusaika oli lyhyt pitkäaikaisvaikutuksia ajatellen. Myöskään kaikkia syöpätyyppejä kuten esimerkiksi aivolymfoomaa, ei huomioitu.

Aivolymfoomaa tutkittava

Interphone-hankkeessa tarkastelun ulkopuolelle jäi yleistynyt syöpätyyppi: aivolymfooma. Mediuutisten mukaan monet lääkärit ovat kantaneet huolta sen yleistymisestä maailmanlaajuisesti. Kalevassa (21.11.) syöpälääkäri Outi Kuittinen: ”Meillä on paljon enemmän tapauksia kuin1990-luvulla. Syöpärekisteri ei rekisteröi aivolymfoomaa erikseen,  mutta muillakin sairaanhoitopiireillä on samanlainen tuntuma kehitykseen.” Kuittisen käsityksen mukaan lymfooma ei liity kännykän käyttöön. Mielenkiintoista on, että rottakokeissa aivolymfooman on nähty lisääntyvän altistettaessa koe-eläimiä matkapuhelinsäteilylle.

Australialaistutkija Michael Repacholi altisti 18 kuukauden ajan 100 siirtogeenistä hiirtä kännykkäsäteilyä vastaaville tehoille (0,13 – 1,4 W/kg) 30 minuutin jaksoissa kaksi kertaa päivässä.   Repacholin hiirillä todettiin 2,4-kertainen lymfoomariski kontrolliryhmään nähden.

Australialaislehdet uutisoivat: ”Ei hiirille kännyköitä.”


Erja Tamminen
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen

« Takaisin