Lasten ja nuorten älylaitteiden käytön ongelmat ovat nousseet
otsikoihin. Suomessa käytetäänkin digilaitteita eniten maailmassa,
mikä on mielestäni varovaisuusperiaatteen laiminlyöntiä. Lasten ja
nuorten älylaitteiden käyttö on ollut lähes rajatonta, mutta ei suinkaan
riskitöntä. Mielenterveysongelmat ja tarkkaavaisuushäiriö (ADHD) ovat
nyt huimassa kasvussa. Unen laatu ja keskittymiskyky heikkenevät
teineillä, mikä vaikuttaa myös oppimiseen. Luovutimmeko lasten ja
nuorten ajankäytön hallinnan liiankin helposti yksin digifirmoille?
Digivalistusta ytimekkäästi
Ehdotan digivalistusta koulujen uudeksi oppiaineeksi. Nuoria
neuvottaisiin laitteiden turvallisempaan käyttöön, keskiössä kiinteä
kaapeliteknologia. Sen kautta saisi internetyhteyden lisäksi myös
lankapuhelinta vastaavan VoiP-puhelimen, jolla voisi soittaa kavereille
silloin, kun juttua on vähän enemmän.
Monia älylaitteitakin voi käyttää ethernet-kaapelilla kytkettynä
kiinteässä verkossa. Kun laite on lentotilassa, se säteilee
merkittävästi vähemmän kuin mobiilidatan ollessa päällä. Lentotilassa
olevalla älypuhelimella voi myös kuunnella musiikkia, se toimii
herätyskellona ja kamerana sekä sillä voi pelata joitakin pelejä.
Älylaitteita tulisi käyttää langattomasti vain satunnaisessa
viestinnässä. Nehän tarkoitettiin alkujaan hätäpuhelimeksi.
Mobiililaitteita ei pitäisi säilyttää kehon lähellä taskussa tai
rintaliiveissä, kuten monella on tapana. Kännykkäpuhelut pitäisi
soittaa vain hyvällä kuuluvuusalueella kuulokkeita käyttäen.
Kännykkäparkit, pienet puhelimien säilytykseen tarkoitetut lokerikot,
pitäisi ottaa käyttöön kodeissa ja kouluissa. Näin etäisyys laitteisiin
alkaisi kasvaa, syntyisi taas tilaa myös kohtaamisille, kirjoille,
käsitöille ja kuntosaleille.
Lapset ovat aikuisia herkempiä
Lasten erityinen herkkyys on painava argumentti. Riippuvuus laitteista
on vain osa kuvaa. On tunnettua, että lapset ovat aikuisia
haavoittuvampia monille ympäristöfaktoreille kuten kemikaaleille,
raskasmetalleille, UV-säteilylle ja lääkeaineille. Miksi eivät myös
mobiilisäteilylle? Tiedetään, että jo sikiöaikainen altistuminen lisää
tarkkaavaisuushäiriön (ADHD) riskiä sekä heikentää motorisia taitoja.
Raskaana olevien naisten ei pitäisikään säilyttää älylaitteita kehoaan
vasten. Myös tulevia äitejä olisi hyvä valistaa asioista jo
neuvoloissa.
Kännykkävapaa koulu?
Näiden haasteiden valossa turvallisemman teknologian luominen lasten ja
nuorten ympäristöihin on merkittävin keino rajoittaa laitteiden käyttöä
ja langattomille verkoille altistumista. On myönteistä, että jotkut
yksittäiset koulut ovat heränneet asiassa, mikä on myös rauhoittanut
opetusta. Älylaitteiden käyttöä oppimisympäristöissä ja vapaa-ajalla on
rajoitettu myös esimerkiksi Ruotsissa, Belgiassa, Intiassa, Kiinassa,
Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Sveitsissä ja Kyproksella. Miksi ei myös
meillä? Lääkäri Silja Kosola on heittänyt ilmaan ehdotuksen
kännykävapaasta koulusta. Muutoksen täytyy olla mahdollinen, kun
turvallisuudesta on kysymys. Olemmehan ottaneet aikanaan käyttöön myös
pyöräilykypärät ja autojen turvavyöt.
Erja Tamminen