Digitalisaation kasvava käyttöönotto vanhusten hoivassa voi olla hyvinvointia heikentävä tekijä, vaikka pyritäänkin vastakkaiseen. Yhteys nähtiin jo oppilaitoksia digitalisoitaessa. Eivät vain lapset ja nuoret, vaan aikuisetkin oireilevat älylaitteille. Kaikilla ympäristötekijöillä – kemikaaleilla, UV-säteilyllä, lääkeaineilla ja sähkömagneettisilla kentillä – on väestössä herkemmin reagoiva alaryhmänsä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen väestöstä viisi prosenttia oireilee elektronisille laitteille; huimaus, päänsärky, unettomuus sekä iho-oireet ovat hyvin tavanomaisia. Kyse on merkittävästä kansanterveydellisestä ongelmasta, jota on ehkäistävä ennalta. Viisi prosenttia merkitsee lähes 300 000 suomalaista. Muissa maissa tehdyissä tuoreissa väestötutkimuksissa ilmenee vastaava trendi: Ruotsissa luvuksi mainitaan 5 %, Saksassa 10 %, Yhdysvalloissa 12,8 %, Australiassa 17,4 % ja Kanadassa 7,5 %.
Suomalaisista yli neljäsosa on iäkkäitä, joiden terveyttä hoivatyössä käytettävät älypuhelimet, tabletit, tietokoneet, robotit sekä hoivan sensoriteknologia voivat heikentää. Tuoreissa väestötutkimuksissa nähtiin, että henkilöt joilla on muita sairauksia, kuten astmaa, autismin kirjon oireyhtymää tai kemikaaliherkkyyttä, reagoivat vielä laajakirjoisemmin.
Sveitsin säteilyviranomainen toteaa BERENIS-katsauksessaan, että langattomien verkkojen tuottama säteily aiheuttaa solutason hapetusstressiä, mikä voi olla haitallista eritoten vanhuksille ja henkilöille, joilla on alentunut immuniteetti.
Viranomaiset arvioivat, ettei sähkömagneettisesta säteilystä ole haittaa, kunhan raja-arvot eivät ylity. Kyseiseen argumenttiin tukeuduttiin myös kouluja digitalisoitaessa. Lainsäädännössä huomioidaan vain ionisoimattoman säteilyn akuutit vaikutukset, ei biologisia tai pitkäkestoisia, eivätkä raja-arvot täten suojaa herkkiä alaryhmiä. Lähteenä on tuore Springer Naturen julkaisu, jossa lisää lainsäädännön uudistamisen tarpeen perusteita.
Esteettömyysdirektiivi vaatii kaikille soveltuvia palveluita
EU:n alueella vaikuttaa esteettömyysdirektiivi, jonka mukaan viranomaisten ja yksityisen sektorin on taattava tiettyjen tuotteiden ja palveluiden esteettömyys, siis niiden soveltuvuus kaikille. Direktiivin piiriin kuuluvat muun muassa tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät, älypuhelimet, digi-tv ja sähköisten kirjojen lukemiseen tarkoitetut laitteet.
Yhdenvertaisuuslain 15. pykälä mahdollistaa kohtuulliset mukautukset edellä mainittuihin palveluihin. Hoivaan soveltaen osa palveluista olisi toteutettavissa kiinteällä teknologialla: kaapeloitu internetyhteys, siihen liitettävä tabletti, tietokone ja nettipuhelinyhteys (vastaa lankapuhelinta). Mainitut vaihtoehdot eivät luonnollisesti korvaa turvaranneketta, mutta minimoivat muuta altistumista langattomille verkoille.
Esittämieni tietojen valossa iäkkäällä täytyy olla oikeus päättää, ottaako käyttöönsä ja missä laajuudessa langattomia sensoreita, robotiikkaa, älylaitteita tai vastaavaa. Vanhuspalvelulain mukaisesti asiakkaan toiveet on huomioitava ensisijaisesti, ja itsemääräämisoikeus on keskeinen oikeus sosiaali- ja terveydenhuollossa.