Julkaistu

“Big news” – Matkapuhelinsäteily aiheuttaa mahdollisesti syöpää


“Big news” – Matkapuhelinsäteily aiheuttaa mahdollisesti syöpää

IARC:ssa Suomea edustivat Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski ja Itä-Suomen yliopistosta professori Jukka Juutilainen.


Dariusz Leszczynski kuvaa päätöstä blogissaan sanoilla ”Big News”:

”Kun IARC toteaa asian näinkin avoimesti ja selkeästi, on syytä olettaa, että taustalla on riittävästi tieteellisiä todisteita. IARC ei asettaisi mainettaan vaakalaudalle tällaisen väitteen vuoksi ilman, että asiasta ei olisi riittävästi todisteita.”

”Mielestäni 2B-luokitus – mahdollisesti karsinogeeninen – kuvaa hyvin tämänhetkistä tietämyksemme tasoa. Luokitus on myös tulkittavissa IARC:n viestiksi tiedeyhteisölle: Tarvitsemme lisää laadukasta tutkimusta voidaksemme jatkossa luotettavasti arvioida radiotaajuisen säteilyn riskejä. Kännykän käyttäjiä on jo aiemmin ohjeistettu noudattamaan varovaisuutta, joten tässä suhteessa ei tarvita mitään lisätoimenpiteitä. Kuluttajia pitäisi kuitenkin aika ajoin muistuttaa varovaisuusperiaatteesta, jotta he rajoittaisivat altistumistaan. On hyvä pitää mielessä, että IARC-luokitus kattaa vain radiotaajuisen säteilyn syöpäriskin. Paneelissahan ei käsitelty muita mahdollisia terveysvaikutuksia”, kommentoi Leszczynski.

Kohtalonkysymys teollisuudelle?

Matkapuhelinteollisuus on IARC:n päätöksestä keskusteltaessa viitannut siihen lieventävään tosiasiaan, että kännykkä on samassa kategoriassa kuin kahvi ja sivuuttanut mielellään lyijyn ja pakokaasut. Tosin kahvinkin vaikutuksista tiedetään, että se joidenkin tutkimusten mukaan voi lisätä virtsarakon syöpäriskiä, mutta toisaalta myös ehkäistä paksusuolen kasvaimia.

Matkapuhelinteollisuudelle, myös Nokialle, WHO:n päätös voikin olla ”kohtalonkysymys”. Baltimorelainen asianajaja Joanne Suder kertoi Reutersin haastattelussa, että jopa sadat asiakkaat hakevat nyt korvauksia kännykkäfirmoilta, joiden joukossa ovat mm. Nokia, Samsung ja AT&T. Yrityksiä syytetään siitä, että ne ovat tähän mennessä antaneet ymmärtää puhelimiensa olevan turvallisia, vaikka ovat olleet tietoisia potentiaalisista vaaroista.

Oikeudenkäynnissä pyritään paitsi saamaan taloudellisia korvauksia, myös toisaalta velvoittamaan kännykkäfirmoja tarjoamaan myyntipakkauksissa säteilyä vähentäviä handsfree-laitteita.

Ruotsissa TeliaSonera uutisoikin heti panostavansa kiinteään valokuituverkkoon. Kuinka meillä? Valokuitua laajennetaan kattavasti vuoteen 2015 mennessä, mutta toistaiseksi kiinteän puhelimen saatavuus kuidun kautta on jäänyt epävarmaksi. IARC:n kannaotto edellyttäisi varovaisuusperiaatteen noudattamista ja lankapuhelimen säilyttämistä pitkiä puheluita varten.

Tuore liikenneministeri Merja Kyllönen suhtautuu vakavasti IARC-luokitukseen ja tukee kiinteän puhelinverkon säilyttämistä:

”…kiinteän puhelinverkon saatavuus pitää olla toiminnallisesti kaikille mahdollista. Perusperiaate on, että lasten turvallisuus on asia, jolla ei ole leikkimistä.” Kyllönen viittaa Säteilyturvakeskuksen suositukseen vuodelta 2009, jossa kehotetaan lapsia puhumaan pitkät puhelut lankapuhelimesta.

WHO tiukentanut linja

WHO:n aiemmat riskinarvioinnit ovat olleet suopeita teollisuudelle. Maailman terveysjärjestö on pitkälti antanut painoarvoa elektroniikkateollisuuden näkemyksiä myötäilevälle ICNIRP-komissiolle (International Comission on Non-Ionizing Radiation Protection) asiantuntijana. ICNIRP ei tunnusta matkapuhelinsäteilyn biologisia vaikutuksia ja sen turvanormit radiotaajuiselle säteilylle ovat vuodelta 1998, ajalta, jolloin nykyisiä langattomia verkkojärjestelmiä ei ollut käytössä. ICNIRP valitsee jäsenensä kutsuntamenettelyllä.

Lyonin WHO-kokouksessa nousivat esille myös läpinäkyvyys ja tutkijoiden sidonnaisuudet teollisuuteen. IARC:n epidemiologiayksikköön puheenjohtajaksi kutsuttu ruotsalaisprofessori Anders Ahlbom erotettiin tehtävästään jääviysepäilyjen vuoksi. Ruotsalainen journalisti Mona Nilsson paljasti, että Ahlbomilla on yhdessä veljensä kanssa Brysselissä lobbausfirma, jonka toimialana on mm. IT-teollisuuden tuotteiden markkinointi ja turvanormeihin ja lainsäädäntöön vaikuttaminen. Ahlbom on lisäksi pitkäaikainen ICNIRP:n jäsen ja toiminut asiantuntijatehtävissä avainpaikoilla sekä EU:n SCENIHR-komiteassa että Ruotsin Karoliinisen Instituutin tieteellisessä neuvostossa.

Israelissa herätty riskeihin

Israelin WHO-tutkija Siegal Sadetzki ei yllättynyt IARC:n tulkinnasta: ”Teknologia kehittyy huomattavasti nopeammin kuin tietämyksemme sen biologisista vaikutuksista meihin. Liikumme tieteessä edelleen ns. harmaalla alueella, mutta kuitenkin on olemassa indikaatioita riskeistä. Indikaatiot ovat sen verran selkeitä, että on syytä sytyttää punainen varoitusvalo.”

Sadetzki julkaisi alkuvuodesta yhdessä toisen WHO-tutkijan Elisabeth Cardisin kanssa OEM-tiedelehdessä katsauksen, joka jo ennakoi IARC-luokitusta: ”Vaikkakaan varmoja johtopäätöksiä ei tällä hetkellä voida vetää tutkimusten metodologisista heikkouksista johtuen, useat niistä kuitenkin osoittavat riskejä pitkäaikaiskäytössä juuri suurkuluttajien kohdalla.”

Israelista on kantautunut mielenkiintoisia uutisia. Hebrewin yliopiston tutkijat Jerusalemista raportoivat havainneensa tietyn korvasylkirauhastyypin jyrkkää kasvua vuoden 2001 jälkeisenä aikana. Mielenkiintoista, että syöpätapaukset erityisesti korvan alueen rauhasessa ovat lisääntyneet. Sitä vastoin kielen tai leuan alla olevissa rauhasissa ei vastaavaa havaita.

Uutisen tekee merkittäväksi se, että Israelin WHO-tutkimuksessa kolme vuotta sitten prof. Siegal Sadetzki näki sylkirauhassyövän riskin kännykän käyttäjillä kasvavan jo viiden vuoden käytön jälkeen.

Kiinassa tutkitaan väestötason riskejä

Myös Kiinalaiset Beijingin yliopistotutkijat raportoivat WHO-kokouksen alla tähänastisesti merkittävimmästä yhteydestä matkapuhelimen käytön ja sylkirauhassyövän välillä. Aineisto on tosin alustava, eikä siitä ole suljettu pois muita mahdollisia tekijöitä kuten ikä, sukupuoli tai tupakointi.

”Viimeisen viiden vuoden aikana on ilmennyt lukuisia nuoria potilaita, joille on kehittynyt sylkirauhaskasvain. Halusimme löytää tällaiseen kehitykseen syyn”, kommentoi professori Haizhong Zhang (PLA General Hospital).

Tutkimus osoittaa kasvaintyypistä ja kännykän käytön määrästä riippuen jopa 10 – 31-kertaista syöpäriskiä. Yli 2,5 tuntia päivässä kännykkää käyttäneillä riski oli 31-kertainen, kun aiemmissa tutkimuksissa on nähty kaksin- tai kolminkertainen yhteys. Tutkijat, Y. Duan ja R. F. Bu, näkevät yleisellä tasolla viitteitä annos-vaste -suhteesta: mitä enemmän puheluita sitä suuremmat riskit.

Länsimaisten tilastojen mukaan sylkirauhaskasvaimet ovat harvinaisia – noin 2,5 – 3 tapausta 100 000 kohti. Hyvänlaatuiset kasvaimet ovat pahanlaatuisia yleisempiä. Yksikään ryhmä ei tähän mennessä ole tarkastellut pahanlaatuisia sylkirauhaskasvaimia yhtä yksityiskohtaisesti kuin kiinalaiset.

Ovatko rekisteritutkimukset luotettavia?

Tekniikka & Talous-lehdessä IARC-asiantuntija, Itä-Suomen yliopiston professori ja ICNIRP:n jäsen Jukka Juutilainen arvioi, että riski on yksilötasolla pieni, mutta väestötasolla suuri. Juutilainen viittaa kommentissaan syöpärekiseritutkimuksiin.

WHO-luokitus (2B) voi kuitenkin joidenkin asiantuntijoiden mukaan olla alakanttiin. ”On olemassa kasvavassa määrin todisteita aivosyövän ja matkapuhelimen välisestä yhteydestä”, kommentoi australialainen aivokirurgi Charlie Teo IARC-luokitusta.

Teo 5.4.2009 Australian ABC-kanavalla: ”I am incredibly worried, concerned, depressed at the number of kids I am seeing coming in with brain tumours. Malignant brain tumours. Just in the last three or four weeks I´ve seen nearly half a dozen kids with tumours which really should have been bening and they have all been nasty, malignant brain tumours. We are doing something terribly wrong. The dramatic increase in the incidence of brain tumours has coincided with the increase in mobile phone use. We have to at least make the public aware of the potential causes of that.”

Tähänastiset syöpärekistereihin pohjautuvat tutkimukset, jotka siis myös olivat IARC:n luokituksessa arvioitavina, eivät sisällä kaikkia syöpätapauksia. Otetaan esimerkiksi tutkimus Isosta-Britanniasta. Frank deVocht Manchesterin yliopistosta sai helmikuussa osakseen laajaa huomiota kansainvälisessä mediassa. Yhdeksän vuoden tutkimusjaksolla (1998-2007) ei de Vochtin mukaan nähty kännykänkäytön riskejä.

Britanniassa on esitetty vuonna 2009 mm., että rekiseristä puuttuisi jopa 50 prosenttia aivosyöpätapauksista. Kampanja ”Register my tumour – recognise me” on käynnistetty 2009 tilastojen korjaamiseksi. Esimerkiksi Kaakkois-Englannin tilastosta puuttuu 5930 aivokasvainpotilasta.

De Vochtin tutkimus perustuu Ison-Britannian syöpärekisteriin, jossa myöskään kaikkia hyvänlaatuisia kasvaimia ei ole rekisteröity, vaikka nekin saattavat johtaa potilaan kuolemaan.

Suomen rekisteri ei ilmoitusvelvollisuudesta huolimatta kata kaikkia hyvänlaatuisia kasvaimia. Ne puuttuvat myös USA:n rekisteristä. Tanskan ja Ruotsin rekisterit ovat kohdanneet arvostelua puutteiden vuoksi.

Suomen rekisterissä nähdään kasvua joidenkin syöpätyyppien kohdalla, mutta syöpä liitetään mm. viruksiin ja perinnöllisiin tekijöihin. Mielenkiintoista, että Suomen rekisterissä ei myöskään näy aivolymfoomapiikkiä, vaikka monissa sairaanhoitopiireissä on pantu merkille ja tilastoitu, että erityisesti nuorilla henkilöillä on nähty aivolymfooman kasvua. Ilmiö on kansainvälinen, ja lääkärit ovat monissa maissa huolissaan. Voiko lymfooma liittyä kännykkäsäteilyyn?

Australialaistutkimuksessa altistettiin 100 siirtogeenistä hiirtä kännykkäsäteilyä vastaaville tehoille 30 minuutin jaksoissa kaksi kertaa päivässä 18 kuukauden ajan. Hiirillä toettiin 2,4-kertainen lymfoomariski kontrolliryhmään nähden.

Tulevaisuus

Nähtäväksi jää, kuinka IARC:n ”kultainen standardi” vaikuttaa kuluttajatasolla. Tiedon soveltaminen uusiin, turvallisiin päätelaitteisiin ja tiukempiin turvastandardeihin olisi perusteltua. Handsfree pakollisena myyntipakkaukseen, kännykkätarra, joka ilmaisisi puhelimen säteilytason ja kuluttajien toistuva muistuttaminen riskeistä olisivat ensisijaisia toimenpiteitä.

Myös Professori Martin Blank USA:sta herättelee päättäjiä IARC:n jälkimainingeissa: ”Mikäli emme suostu kohtaamaan riskejä nyt ja panostamaan voimavarojamme valtakunnallisesti riskien torjuntaan, saattavat vahingot muodostua sekä ihmiselle että eläimille ja koko ympäröivälle luonnolle peruuttamattomiksi. Onkin tärkeää, että kansanterveydestä vastaavat viranomaiset ymmärtävät toimintansa – tai liian hitaan reaktionsa – seuraukset tässä kansanterveydelle perustavaa laatua olevassa kysymyksessä.”

Erja Tamminen

Tietokirjailija

Järvenpää


Asuinparatiisina sähkösuojattu koti
Saksassa syntyi jo 60-luvulla koulukunta nimeltä Rakennusbiologia, jonka perustajan Dr. Anton Schneiderin oppien kulmakivi on sähkömagneettisten kenttien minimoiminen rakentamisessa.
Luonnon sähkömagnetismi ja uusi teknologia
Ihminen on sen sijaan luonut ympärilleen keinotekoisen sähkömagneettisen ympäristön, joka haavoittaa luonnon heikkojen kenttien informaation varassa toimivia lajeja; lintuja ja mehiläisiä.
Kännykkätiede – pelissä rahat ja henki
“Altistaako runsas matkapuhelimenkäyttö kasvainriskille” on kysymys, joka edelleen odottaa lopullista vastausta.