Ympäristöyliherkkä, haluatko säilyttää työkyvyn?
Joku voi myös toisaalta täysin villiintyä esimerkiksi siitä tiedosta, että kemikaalit ovat syöpävaarallisia. Elektroniikassa käytetyt bromatut palonestoaineet on luokiteltu karsinogeenisiksi. Ne vaikuttavat tutkimusten mukaan myös hermostoon ja hormonitoimintaan jo alhaisilla pitoisuuksilla. Työpaikoilla, Työterveyslaitoksen mandaatilla, näille pääasiassa altistutaan.
Työterveyslaitoksen hoitosuositus ”vältettävä kaikin keinoin ajattelemasta ulkoisten altisteiden vaarallisuutta” sopii toisaalta valtion budjettiin, sillä Työterveyslaitoksen toimintaa ollaan osittain lakkauttamassa.
Myös Säteilyturvakeskuksen toimintaa rajataan tulevaisuudessa. Kännykkätutkimus esimerkiksi lopetetaan tarpeettomana. Tämäkin toimenpide liittyy kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen näkökulmasta ”Kansalaisten on vältettävä kaikin keinoin ajattelemasta ulkoisten altisteiden vaarallisuutta.” Ohjeistus koskee erityisesti seuraavaa tutkimusraporttia.
”Clinical Neurology -tiedelehdessä julkaistiin ensimmäinen kaksoissokkotutkimus 4G-säteilyn vaikutuksista aivoihin. 18 koehenkilön oikeata korvaa altistettiin yhden senttimetrin etäisyydeltä 4G-säteilylle 30 minuutin ajan. Vaikutuksia aivoihin tutkittiin magneettikuvantamisen avulla todellisen ja valealtistuksen jälkeen. Haittavaikutuksia nähtiin paitsi altistetulla, myös altistamattomalla puolella päätä.”
Säteilyturvakeskuksen mukaan tutkimustuloksen ei pitäisi olla mahdollista.
Amerikkalainen yliopistotutkija Joel M. Moskowitz: ”Nykyinen tutkimus osoittaa vaikutuksia aivotoimintaan lyhyellä aikavälillä. Vaikkakin 4G eli LTE-teknologia on liian uutta, jotta voisimme arvioida sen pitkäaikaisvaikutuksia terveyteen, meillä on kuitenkin paljon näyttöä kännykän pitkäaikaiskäytön terveysvaikutuksista. Pään ja kaulan alueen syövät, sperman laadun heikkeneminen sekä lisääntymisterveyteen liittyvät ongelmat kuten vaikutukset tulevan sukupolven terveyteen (esim. ADHD-riski) ovat mahdollisia.”
Työterveyslaitoksen Markku Sainion mukaan asiaa on ”kaikin keinoin vältettävä ajattelemasta.”
Moskowitz ohjeistaa: ”Erityisesti raskaana olevien naisten ja lasten on syytä rajoittaa kännykän käyttöä. Lisäksi kännykkää ei tulisi pitää pään, rintojen tai sukupuolielinten läheisyydessä silloin, kun puhelin on päällä, paitsi jos se on lentotilassa.”
Suomessa on siirrytty kaikissa valtion laitoksissa pelkästään kännykkäteknologian varaan, joten raskaana olevien naisten on vain ”kaikin keinoin vältettävä ajattelemasta ulkoisten altisteiden vaarallisuutta.”
LTE-teknologian säteilyvaikutusten kanssa vastaavia havaintoja on tehty 2G eli GSM-puhelinten säteilystä jo 2000-luvun alussa. Achermann & al. näki myös vaikutuksia koko pään alueella eikä pelkästään altistetulla puolella. Matkapuhelimen mikroaallot vaikuttivat aivojen syvimpiin osiin kuten näkökukkulaan. Näkökukkula, aivorunko ja muut aivojen kuorikerroksen alapuolella olevat kudokset sijaitsevat joidenkin senttimetrien päässä kallon luusta. Niiden tehtävänä on kontrolloida sydämen sykettä ja muita ei-tahdonalaisia toimintoja.
Myös australialaistutkija Rodney Croft Wollongongin yliopistosta osoitti, että matkapuhelinsäteily voi joillakin yksilöillä vaikuttaa aivoaaltoihin enemmän kuin toisilla. Altistuksen jälkeiset EEG-vaikutukset vaihtelivat voimakkuudeltaan yksilöllisesti, ja toistetuissa altistuskokeissa muutokset ilmenivät samoilla koehenkilöillä kuin aiemmassakin kokeessa, mikä Croftin mukaan tukee käsitystä, että keskuudessamme saattaa olla herkemmin sähkömagneettisille kentille reagoiva alaryhmä.
Tulkitsen, että nämä Croftin herkemmin reagoivat koehenkilöt ovat ympäristöyliherkkiä.
Olisikohan ympäristöyliherkkien sittenkin viisaampaa kaikin keinoin varoa, kuin lakata ajattelemasta ”ulkoisten altisteiden vaarallisuutta?” Eli, kaikin keinoin välteltävä viranomaisia, kemikaaleja, säteilyä, hometaloja ja hajusteita. Lopputuloksena on usein ”yllätys, yllätys”, työkyvyn säilyminen?
Erja Tamminen
Tietokirjailija
Järvenpää