Julkaistu

Aiotko hankkia lapsellesi kännykän?


Aiotko hankkia lapsellesi kännykän?

Suomalainen lääkäri, fysiologian emeritusprofessori Osmo Hänninen on ehdottanut, että kännyköiden kylkeen liimattaisiin samanlainen tarra kuin tupakka-askissa: ”Tämä tuote voi vaarantaa terveytesi.”


Lapsiin suunnattu mainonta harkintaan

Suomessa lapsiin kohdistuvaa kännykkämainontaa ei rajoiteta vaikkakin Säteilyturvakeskus kehotti lapsia noudattamaan varovaisuutta tiedotteessaan 7.1.2009. Ranskan hallitus on sen sijaan tarttunut asiaan 17.10.2008. Ranskassa suunnitellaan parhaillaan lakia, joka kieltää alta 12-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvan mainonnan. Ranskan hallituksen päätös mainonnan rajoittamisesta perustuu laajempaan tuomioistuimen kannanottoon matkapuhelinsäteilyn haittavaikutuksista. Ranskan laissa vaaditaan asiallisen informaation jakamista lapsille mm. handsfreen käytöstä. Myös Belgiassa on rajoitettu lapsiin kohdistuvaa kännykkämainontaa. Ison-Britannian säteilyviranomaisena toiminut Sir William Stewart on jo vuosia kehottanut teollisuutta suuntaamaan markkinointiponnistelunsa pois lapsista. Kaupallisten tiedotteiden sijaan pitäisi voida saada myös tietoa asiallisista kännykän käyttötavoista ja toisaalta kännyköiden mahdollisista riskeistä.

Suomalainen lääkäri, fysiologian emeritusprofessori Osmo Hänninen on ehdottanut, että kännyköiden kylkeen liimattaisiin samanlainen tarra kuin tupakka-askissa: ”Tämä tuote voi vaarantaa terveytesi.”

Kännykän mahdollisia vaikutuksia

Kännykän säteilyä mitataan SAR-arvolla. Jotkut kännykät säteilevät enemmän, toisille taas ilmoitetaan alhaisempi SAR-arvo. SAR-arvo kertoo ainoastaan siitä, kuinka paljon kännykän säteilyä absorboituu kehoon kilogrammaa kohden. SAR ei siis mittaa lainkaan niitä biologisia vaikutuksia, joita matkapuhelinsäteilyllä on elävään organismiin (esimerkkinä vaikkapa pään verenkiertohäiriöt). Toisaalta, tieteellisesti todettuja vaikutuksia ovat unihäiriöt, häiriöt kognitiivisissa toiminnoissa (EEG-tutkimukset), solutasolla stressiproteiinireaktiot ja veriaivoesteen läpäisevyyden lisääntyminen, joka liitetään neurologisiin sairauksiin, sekä muutokset perimään eli DNA:an.

Aikuisilla tehty WHO:n koordinoima Interphone-tutkimus osoittaa, että pitkäaikaiskäyttö – yli 10 vuoden käyttö tai 2000 tuntia – voi altistaa kuulohermokasvainriskille tai glioomalle (pahanlaatuinen aivokasvain).

Interphone-tutkimus on tehty 30-59-vuotiailla aikuisilla. Lasten kasvainriskiä ei vielä ole selvitetty epidemiologisissa tutkimuksissa. Silti syöpälääkärit haluavat varoittaa erityisesti lapsia aikuisilla tehdyn Interphone-tutkimuksen perusteella.

Lääkäreiden/viranomaisten kannanottoja

Venäjän säteilysuojakomissio (RNCNIRP) Yuri Grigorievin johdolla muistutti huhtikuussa 2008 lasten erityisestä herkkyydestä matkapuhelinsäteilylle. Venäjän viranomaiset mainitsivat lyhyen aikavälin riskeiksi mm. muisti- ja keskittymiskyvyn vaikeudet, oppimis- ja kognitiivisen toiminnan häiriöt, ärtymyksen, unihäiriöt, alttiuden stressille ja epilepsialle. ”Pidemmällä tähtäimellä kasvaa riski sairastua Alzheimerin tautiin, masennukseen ja keskushermoston toimintahäiriöihin”, todetaan komission lausunnossa. Myöskään raskaana oleville naisille tai neurologisista sairauksista kärsiville ei suositella kännykkää.

Ranskalainen Journal du Dimanche-lehti julkaisi kesällä 20 kansainvälisen syöpäspesialistin vetoomuksen, jossa korostettiin, ettei alle 12-vuotiaiden lasten ole hyvä lainkaan käyttää matkapuhelinta. Vetoomus herätti laajaa kansainvälistä keskustelua ja aihe oli kesällä esillä Suomessakin mm. A-studiossa ja Helsingin Sanomissa.

Heinäkuussa 2008 tapahtui kännykkärintamalla paljon: USA:ssa arvostettu Pittsburgin syöpäinstituutin johtaja Ronald B. Herbermann lähetti 3000 alaiselleen tiedotteen ”tärkeätä informaatiota matkapuhelimen käytöstä”, jossa Herbermann kertoi perehtyneensä tieteellisiin tutkimuksiin ja pitää mahdollisena syövän ja matkapuhelinsäteilyn välistä yhteyttä. Herbermann kehottaakin puhumaan kännykkään lyhyesti ja aina handsfreen kautta. Hän muistuttaa, että junassa, autossa tai metrossa peltikori voimistaa puhelimen signaalia heikon kentän vuoksi, mikä puolestaan nostaa kännykän tehoja. Herbermann kertoi lisäksi tilastoista, joissa on havaittu syöpiä nimenomaan nuorilla aikuisilla kännykän käyttäjillä (20-29 vuotiaiden ryhmässä). Luonnollisesti puheenvuoro herätti teollisuuden edustajissa suurta vastustusta.

Myös Israelin hallitus heilutti kesällä punaista lippua Israelin Interphone-tutkimuksen pohjalta. Dr Siegal Sadetzki, Israelin Interphone-tutkimuksen koordinaattori, laati Israelin hallituksen kannanoton, joka on suunnattu erityisesti lapsille. Israelin Interphone-tutkimusessa nähtiin sylkirauhassyövän kasvua ”ahkerilla” kännykän käyttäjillä. Kännykkämyynti notkahti Israelissa 10% hallituksen tiedonannon johdosta.

Singaporelainen kirurgi Keith Goh jatkoi varoitusten sarjaa 14.8. TodayOnline nettilehdessä. Myös Keith Goh´n erityinen huolenaihe oli juuri lapset. Goh kertoi kirurgintyössään havainneensa enemmän kasvaimia juuri nuorilla henkilöillä. ”Mikäli tämä johtuisi parantuneesta diagnostiikasta, löytäisimme pieniä kasvaimia, nyt löydämme suuria”, hän kommentoi.

Ruotsalainen epidemiologi Lennart Hardell esitteli Lontoon EMF-seminaarissa 7.-8. syyskuuta viimeisimmän tutkimuksensa, joka osoitti syöpäriskin viisinkertaistuvan niillä henkilöillä, jotka aloittavat kännykän käytön alle 20-vuotiaina. Hardell on tutkinut nuorten herkkyyttä enemmänkin. Environmetal Health -tiedelehdessä julkaistiin 15-19-vuotiaiden nuorten keskuudessa tehty kyselytutkimus, josta nähtiin, että DECT-puhelimeen tai kännykkään puhuttu aika korreloi suoraan oireiden kuten pistely suun alueella, astman kaltaiset oireet ja päänsäryn kanssa.

Eri maissa suoritetuissa kyselytutkimuksissa 3 – 10 % väestöstä kokee saavansa oireita matkapuhelimesta. Tavanomaisia oireita ovat päänsärky, kuumotus korvalla, huimaus, keskittymiskyvyn ja muistin ongelmat.

Käytännön neuvot:

  • Kännykkä sopii vain hätäpuhelimeksi, joten vain lyhyet puhelut sallitaan
  • Hanki lapselle handsfree tai kaiutinpuhelin
  • Muistuta, että tekstiviesti on puhelua turvallisempi.
  • Hanki puhelimeen vastaajatoiminto, jolloin sitä ei tarvitse pitää auki jatkuvasti. Avoinna olevaa puhelinta ei suositella pidettäväksi lähellä kehoa.
  • Älä anna lapsen puhua kännykkään autossa, junassa tai metrossa. Peltikori vaimentaa säteilyä ja kännykkä nostaa tehojaan tällaisessa katveessa.
  • Älä luovu lankapuhelimesta. Kerro lapselle, että lankapuhelin on paras vaihtoehto säteilyä ajatellen.
  • Perinteinen johdollinen puhelinlaite on turvallinen –langaton DECT-puhelin puolestaan säteilee jopa enemmän kuin – kännykkä.
  • Huolehdi, ettei lapsi nuku kännykkä tyynyn alla tai auki oleva puhelin samassa huoneessa.
  • Älä myöskään hanki lapselle langatonta nettiyhteyttä vaan perinteinen kaapelilla toimiva ADSL-liitäntä.
  • Suojaa lapsen makuuhuone säteilyltä: Ikkunaan voi hankkia verhot ja seiniin maalia, verkkoa tai tapettia (katso tuotteet)
  • Myöskään raskaana olevien naisten ei ole syytä pitää kännykkää sikiön lähellä vatsan päällä. Tutkimuksissa on havaittu muutoksia sikiön sydämen toiminnassa altistuttaessa matkapuhelinsäteilylle.
Kännykkä lapselle?

Vasemmalla: Kännykän säteily tunkeutuu 5-vuotiaan aivoihin syvälle

Keskellä: kännykän säteily 10-vuotiaan aivoissa

Oikealla: aikuisen aivoissa


Asuinparatiisina sähkösuojattu koti
Saksassa syntyi jo 60-luvulla koulukunta nimeltä Rakennusbiologia, jonka perustajan Dr. Anton Schneiderin oppien kulmakivi on sähkömagneettisten kenttien minimoiminen rakentamisessa.
Luonnon sähkömagnetismi ja uusi teknologia
Ihminen on sen sijaan luonut ympärilleen keinotekoisen sähkömagneettisen ympäristön, joka haavoittaa luonnon heikkojen kenttien informaation varassa toimivia lajeja; lintuja ja mehiläisiä.
Kännykkätiede – pelissä rahat ja henki
“Altistaako runsas matkapuhelimenkäyttö kasvainriskille” on kysymys, joka edelleen odottaa lopullista vastausta.

Julkaistu

Kodin suojaus langattomilta lähettimiltä


Kodin suojaus langattomilta lähettimiltä

Euroopan ympäristövirasto, EEA, antoi syksyllä 2007 kehotuksen noudattaa varovaisuutta langattomien verkkojärjestelmien laajentamisessa. EEA:n lausunto liittyi USA:ssa perustetun tutkijaorganisaation Bioinitiative Working groupin (www.bioinitiative.org) kokoamaan aineistoon, joka osoittaa, että matkapuhelinsäteily ja langattomat verkot (wlan, wimax) voivat vaikuttavaa hyvinvointiimme.


Fysiologian emeritusprofessori Osmo Hänninen Kuopion yliopistosta on huolissaan uuden tekniikan lisääntymisestä. ”Joka puolella on langattomia lähettimiä, joiden säteily tunkeutuu seinärakenteiden läpi koteihimme halusimmepa tai emme. Ainakin herkimmät reagoivat ja lapset voivat saada oireita”, muistuttaa Hänninen. Professori Osmo Hänninen luovuttaakin toukokuussa 2008 sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle raportin tuoreimmista tutkimustuloksista. Sama materiaali jaetaan eri puolilla maailmaa 60 maan hallitukselle. Tapahtuma on amerikkalaisten tutkijoiden organisoima. Langaton teknologia tuottaa säteilyä, jonka kaikkia vaikutuksia ei edes vielä tunneta. Voimme onneksi vaikuttaa omaan terveyteemme sekä suojaamalla kotimme että vahvistamalla elimistöämme.

Antioksidantit ja säteily

Vaikka keholla on omat hienot korjausmekanismit, ne eivät aina riitä. Joidenkin antioksidanttien on todettu tutkimusten mukaan suojaavan soluja matkapuhelinsäteilyltä. Tässä mainitsemani yksittäiset tuotteet ovat niitä, joita vasta on tutkittu.

Melatoniini on kehon suojauksen kuningatar, josta tiedetäänkin eniten. Turkkilaistutkijoiden rottakoe osoitti, että jo lyhytaikainen altistus kännykkäsäteilylle saattaa aiheuttaa ihossa ja munuaisissa muutoksia, joita melatoniinin antioksidanttivaikutus ehkäisi. Tutkijat muistuttivat, että iho elimistöä suojaavana on herkempi säteilylle kuin sisäelimet. Tosin munuaisetkin saattavat altistua säteilylle, jos puhelinta pidetään vyölaukussa.

Turkkilaistutkimuksessa jaettiin 30 laboratoriorottaa kolmeen ryhmään, joista yhtä ryhmää ei lainkaan altistettu. Toista ryhmää altistettiin kännykkäsäteilylle 30 minuuttia kymmenen päivän ajan. Kolmanteen ryhmään kuuluvat rotat saivat melatoniinia 10 milligrammaa painokiloa kohti ennen 30 minuutin säteilytysjaksoa kymmenenä päivänä.

Tämän jälkeen tutkimusryhmä selvitti rottien ihovauriot, analysoivat veressä ja virtsassa mahdollisesti ilmenevät rasvojen hapettumista kuvaavat merkkiaineet, munuaisvauriot ja hapetusstressin. Kännykälle altistuneista rotista, jotka eivät saaneet melatoniinia (kakkosryhmä) löydettiin selviä merkkejä ihovaurioista. Niiden munuaisten toiminta oli myös heikentynyt ja rotat kärsivät hapetusstressistä.

Kolmosryhmän rotilla, joille oli annettu melatoniinia ennen säteilytystä, ei havaittu mitään edellä mainittuja haittoja. Tästä rotat saivat tutkijoiden mukaan olla kiitollisia melatoniinin antioksidanttiominaisuuksille. Voisiko melatoniini suojata myös ihmisiä? Melatoniini auttaa ainakin unihäiriöissä, joista monet säteilylle altistuneet tuntuvat kärsivän.

Samoin neidonhiuspuu-uutteella nähtiin rottakokeissa suotuisia vaikutuksia. Kännykkäsäteilylle altistettujen rottien aivovaurioriski laski merkittävästi rinnakkaisryhmään verrattuna, mikäli ne saivat neidonhiuspuu-uutelisän. Melatoniini, neidonhiuspuu-uute, kalsium, sinkki, C-vitamiini ja marjoista mustikka osoittivat lupaavia tutkimustuloksia koe-eläimillä tai soluilla tehdyissä kokeissa. Todennäköisesti luonnossa on monia suojaavia yhdisteitä eikä olekaan hyväksi syödä yhtä valmistetta pitkään, koska antioksidanteilla on antagonistisia (vastakkais) vaikutuksia

Suojaa kotisi säteilyltä

Nukutko huonosti, onko yöunesi katkonaista? Ulkoiseen ympäristöömme emme voi vaikuttaa, mutta oman kodin suojaus lisääntyviltä langattomilta signaaleilta voi parantaa unta ja elämänlaatua. Makuuhuone ja lastenhuone ovat Osmo Hännisen mukaan arvokkaita kohteita suojata säteilyltä.. Laadukkaan unen aikana elimistö uudistuu ja aivot saavat tarvitsemansa levon toimiakseen taas virkeinä. Tiedetään, että jo hyvin alhainen kännykkäsäteily saa aikaan mm. kalsiumkanavien vuotoa soluissa. Kalsium on yksi tärkeimpiä mineraaleja uniprosessissa.

Antennisäteilyn luonne on uusien tekniikoiden myötä muuttunut yhä rakenteita läpäisevämmäksi. Säteilyltä suojaavilla verkoilla, maaleilla, tapeteilla ja kankailla voi suojata kodin seiniä ja ikkunoita. Ikkunapinta on erityisen hauras. Se läpäisee tukiasemien purskeiset radioaallot herkästi. Säteilytasot kannattaa luonnollisesti mitata.

On myös tärkeätä, että säteilyltä suojaavia seinämateriaaleja ja kankaita tutkitaan tieteellisesti. Asiakkaan kannalta on turvallista, että tuotteella on takuutodistus. Saksassa onkin tehty yliopistotason selvityksiä suojamateriaalien tehosta (Pauli & Moldan). Ikkunaverhoiksi soveltuvat kankaat toimivat, koska ne sisältävät hopeoituja kuparilankoja, jotka on sommiteltu huomaamattomasti kankaaseen rakenteeltaan siten, että suojauskyky on optimaalinen. Joissakin kohteissa pelkästään ikkunoita suojaamalla (tukiasema vastapäätä) voidaan madaltaa säteilytasoja lähes kymmenesosaan lähtötasosta. Kankaista saa rakennettua makuuhuoneeseen myös vuodesuojan, joka toimii samalla periaatteella kuin säteilyltä suojaava Faraday-häkki. Sen uumenissa radiotaajuiset signaalit vaimenevat. Wlan- ja kännykkäsäteily menettävät suuren osan tehostaan. Säteilymaaleilla voi suojata myös kokonaisen omakotitalon tehokkaasti joko ulkopuolelta tai sisäseinien osalta esimerkiksi makuuhuoneissa. Verkko talon rakenteissa tai tapetin alla toimii hyvänä puskurina sähkömagneettiselle säteilylle. Suojaus on kokonaisuus ja asuinympäristön valinta on luonnollisesti tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Vältä ympäristöä, jossa on jo lähtökohtaisesti paljon säteilyn lähteitä.

Myös kodin suojauksen hyötyä on tutkittu. Ruotsissa tehdyssä tuoreessa 2000 henkilöä kattavassa kyselytutkimuksessa (HET-utredningen) todettiin, että 77 % jo herkistyneistä henkilöistä kokivat hyötyvänsä kodin suojauksesta tai oleskelusta vähän säteilevässä ympäristössä.

Kodin tekniikka/faktaruutu

  • älä luovu lankapuhelimesta
  • langaton kotipuhelin Dect säteilee voimakkaasti
  • langallinen laajakaista turvallinen

Asuinparatiisina sähkösuojattu koti
Saksassa syntyi jo 60-luvulla koulukunta nimeltä Rakennusbiologia, jonka perustajan Dr. Anton Schneiderin oppien kulmakivi on sähkömagneettisten kenttien minimoiminen rakentamisessa.
Luonnon sähkömagnetismi ja uusi teknologia
Ihminen on sen sijaan luonut ympärilleen keinotekoisen sähkömagneettisen ympäristön, joka haavoittaa luonnon heikkojen kenttien informaation varassa toimivia lajeja; lintuja ja mehiläisiä.
Kännykkätiede – pelissä rahat ja henki
“Altistaako runsas matkapuhelimenkäyttö kasvainriskille” on kysymys, joka edelleen odottaa lopullista vastausta.

Julkaistu

Our children deserve safer technology than wireless


Our children deserve safer technology than wireless

Families have mostly given up their landline telephones, and many children use mobile phone as their only phone. In general, children do not use a hands-free kit, even though the Finnish Radiation and Nuclear

Safety Authority (STUK) gave a cautionary advice in 2009 in which it was advised that it is prudent to restrict children’s’ mobile phone use. Few people are aware of this position, because it was

not enough advertised by STUK.


Instead of implementing the precautionary principle, the use of wireless technology is promoted in schools and colleges by the actions of the government and the Ministry of Education.

This development is in blatant conflict with the fact that children are more sensitive to radiofrequency radiation. Children´s nervous system is immature, skull bones are thinner than those of adults’, brains contain more fluid and radiation penetrates more deeply into head.

Neglecting all warnings and concerns, leading politicians pursue the opposite direction, which is enhancement of the Information Society Strategy. Its purpose is to expand the use of digital technology, smart phones and laptops, as educational tools in schools and colleges.

Such development is already widely taking place. Wlan/Wi-Fi routers, tablets and smartphones are being used in numerous Finnish schools.

What will ensue from the Information Society Strategy and who will reap the benefits? According to the Ministry of Education the digital agenda creates opportunities for the use of modern technology, and when the plan is realized the society will be more successful and people will feel better than before. However, we already have evidence of the opposite.

It is known, even in the Ministry, that Finnish schoolchildren are not thriving. Migraines, headaches, ADHD-like symptoms, and feeling of being unwell are very common among pupils and students. Huge amounts of funds are directed to the research related to media literacy, but the research regarding health effects of wireless technology to children is neglected.

It is doubtful that the schoolchildren will benefit from the use of wireless technology, but it makes a good business for the companies participating in the development projects. Representatives of the electronics industry, such as Nokia, Elisa, TeliaSonera, Microsoft, Innopark and Hewlett Packard have been well represented in the working group of the Ministry of Education.

The companies will benefit from the hardware and software purchases, as well as computer maintenance. A big problem in Finland is the fact that no one questions the strong and influential position of industry in the working groups of ministries.

This policy should be changed as the current Information Society Strategy is one-sided. It has not considered the health effects of electromagnetic radiation. The following research findings should be taken into account:

  • Radiation from a Wlan/Wi-Fi router can adversely affect working memory according to a study by Papageorgiou. 
  • Argiro E. Maganiti from Athens University of Technology investigated the effect of radiation similar to Wlan/Wi-Fi technology to brain’s electrical activity. It was noticed that radiation significantly reduced the function of alpha- beta-regions in women.
  • Argentinian researchers noticed that radiation similar to Wlan/Wi-Fi weakens sperm quality. Wireless networks are exposed to similar radiation group was statistically significant changes in sperm DNA and decreased sperm motility expose the non-group.
  • Atasoy and his colleagues studied the effects radiation, similar to wireless Internet, to the testicles of laboratory animals. It was found that the damage to the DNA had increased. In addition the levels of endogenous antioxidants catalyze and glutathione decreased in the experimental group, probably due to the reduced enzyme activity caused by radio frequency radiation.

In addition, several authoritative international organizations have given regulatory statements, which should have already led to the implementation of precautionary principle:

  • The cancer research institute IARC of the World Health Organization has classified radio frequency radiation as “possibly carcinogenic to humans” in 2011.

European Environment Agency, EEA, stated in 2009: “The evidence is now strong enough, using the precautionary principle, to justify the following steps: 1. For governments, the mobile phone industry, and the public to take all reasonable measures to reduce exposures to EMF, especially to radio frequencies from mobile phones, and particularly the exposures to children and young adults who seem to be most at risk from head tumors.”

The Council of Europe gave a recommendation in March 2011 that wired Internet connections should be favored in schools.

The recent BioInitiative Report 2012 reviewed more than 1 800 new published studies on electromagnetic fields and mechanisms of action. The researchers, who drafted the summary of the report, emphasize that children are particularly vulnerable to the effects of radiation.

Detrimental effects of radiation to the brain were seen in 98 studies included in the BioInitiative Report. In nine studies there was an increased risk of Alzheimer’s disease or dementia risk as a result to the exposure to low-frequency electromagnetic fields.

Traditionally, Finnish people are known as honest, hardworking people. In the long term, Finland can succeed only by acknowledging the facts, which includes the health effects of electromagnetic radiation. We should prioritize the wellbeing of children and their long-term health instead of the short-term profits of wireless industry.

Often concerns has been expressed that implementation of the precautionary principle would slow down economy, but according to a report published in January 2013 by the European Environmental Agency there is little evidence to support such assumption. Rather, it can encourage the innovation as it forces companies to find new technological solutions. What we really need is biologically and ecologically sensitive technology. In long term, that can also benefit the industry.

http://betweenrockandhardplace.wordpress.com/


Asuinparatiisina sähkösuojattu koti
Saksassa syntyi jo 60-luvulla koulukunta nimeltä Rakennusbiologia, jonka perustajan Dr. Anton Schneiderin oppien kulmakivi on sähkömagneettisten kenttien minimoiminen rakentamisessa.
Luonnon sähkömagnetismi ja uusi teknologia
Ihminen on sen sijaan luonut ympärilleen keinotekoisen sähkömagneettisen ympäristön, joka haavoittaa luonnon heikkojen kenttien informaation varassa toimivia lajeja; lintuja ja mehiläisiä.
Kännykkätiede – pelissä rahat ja henki
“Altistaako runsas matkapuhelimenkäyttö kasvainriskille” on kysymys, joka edelleen odottaa lopullista vastausta.

Julkaistu

Sähköherkkyys on kasvava ympäristösairaus


Sähköherkkyys on kasvava ympäristösairaus

Sähköherkälle haasteita aiheuttavat ympäristön yhä lisääntyvät langattomat tietoverkot. Monilla työpaikoilla ja kodeissa hylätään lankapuhelimet ja siirrytään matkapuhelimiin. Altistuminen sähkömagneettisille kentille kasvaa – monilla kännykkä alkaa kuumottaa korvaa.


Meneillään olevan COSMOS-tutkimuksen perusteella 10 000 vastanneesta 50% ilmoittaa kokevansa lämmön tunnetta korvalla, 10% päänsärkyä, 8% huimausta, 31% käsien puutumista, 26% lämmön tunnetta kasvoilla ja 16 % tinnitusta kännykän käytön yhteydessä. Matkapuhelinteknologian, kännykän ja tukiasemien lisäksi langaton kotipuhelin, monet kodin sähkölaitteet, TV, tietokone, loisteputket- ja energiansäästölamput, voimajohdot tai muuntamot laukaisevat oireet. Valaisimissa käytetyt himmentimet, muuttajat ja energiasäästölamput tuottavat sähköverkkoon häiriöpiikkejä eli transientteja, jotka sähköherkät kokevat erityisen ongelmallisiksi.

Herkkyyttä on eriasteista. Joillakin oireet pysyvät hallinnassa ja työkyky säilyy. Toisilla tilanne vaihtelee – altistuksen myötä herkkyys kasvaa, mutta tasaantuu, kun sähkömagneettisia kenttiä tuottavia lähteitä vältetään. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä jotkut herkistyvät pysyvämmin, syrjäytyvät ja menettävät työkykynsä.

Oireiden kirjo on laaja ja reaktiot ovat yksilöllisiä:

  • Ihon polttelua ja pistelyä
  • Tinnitusta
  • Sydämen rytmihäiriöitä
  • Hengenahdistusta
  • Lihas- ja nivelkipuja
  • Masennusta
  • Neurologisia oireita kuten päänsärkyä, huimausta, koordinaatiovaikeuksia, unettomuutta, lähimuistin ja kognitiivisten toimintojen häiriöitä.

En malta olla pohtimatta, kuinka moni työelämästä syrjäytynyt masennusdiagnoosin saanut nuori itse asiassa onkin sähköherkkä? Eivätkö juuri nuoret ole uuden teknologian suurkuluttajia? Lapset ja nuoret ovat monessa suhteessa aikuisia herkempiä.

Ihminen on sähkömagneettinen olento ja monet kehon toiminnoista ovat sähkömagneettisesti säädeltyjä. Heikot sähköimpulssit risteilevät kehossamme ja ohjaavat elimistön toimintoja. Solujen elinehto on solukalvon sähköisen potentiaalieron ylläpitäminen. Sydän ja aivot toimivat kuin pientaajuuslähettimet. Niiden toimintaa voi seurata koko elimistön alueella ja pienen matkan päästä. Sydämen, aivojen ja lihasten sähköistä toimintaa voidaan rekisteröidä (EKG, EEG, EMG). Unestakin tiedetään, että syvyyden eri vaiheissa aivojen sähkömagneettiset pulssit vaihtelevat.

Ihminen on viimeisen 20 vuoden aikana luonut ympärilleen mittavan keinotekoisen sähköympäristön, eikä sen vaikutuksia ei ole ennalta tutkittu. Elimistöllämme ei myöskään ole ollut aikaa sopeutua uuteen ympäristötekijään, toisin kuin luonnon sähkömagneettisten kenttien kohdalla on ehtinyt tapahtua. Esimerkiksi UV-säteily jää ihon pinnalle, kun taas kännykkäsäteily absorboituu syvemmälle kehoon. Ihmisen elimistö kykenee verenkierron kautta kuljettamaan UV-säteilyn aiheuttaman kudoksen ylimääräisen lämpenemisen pois, mutta keholla ei välttämättä ole keinoja eliminoida langattomien verkkojen vaikutuksia.

Elinympäristössämme on lisäksi kemikaaleja, raskasmetalleja ja sairaita taloja kosteusvaurioineen , jotka horjuttavat herkän kehon tasapainoa. Kyselytutkimusten mukaan monen sähköherkän taustalta löytyy homeelle, kemikaaleille ja raskasmetalleille altistumista. Kaikkia yhteisvaikutuksia ei ole tutkittu. Ruotsalaisprofessori Lennart Hardell on tosin pilottitutkimuksessaan löytänyt sähköherkkien verestä enemmän haitallisia ympäristökemikaaleja kuin terveiksi itsensä kokevilta.

Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski on esittänyt, että väestötasolla saattaa olla muita herkempi ryhmä, joka reagoi sähkömagneettisille kentille. Näin on havaittu esimerkiksi allergioiden kohdalla. Leszczynskin väittämää tukee muun muassa Wollongongin yliopistossa professori Rodney Croftin tekemä EEG-tutkimus, jossa selvitettiin kännykkäsäteilyn vaikutusta unen laatuun. Croft havaitsi, että henkilöillä, jotka olivat jo aiemmassakin EEG-tutkimuksessa reagoineet, ilmeni selkeämmin EEG-aktiviteetin lisääntymistä kuin muilla. Croftin mukaan tämä tutkimustulos viittaa siihen, että olisi olemassa herkempi alaryhmä.

Myös Tukholman yliopistossa tutkijana toiminut Igor Belyaev vertasi lymfosyyttikokeissaan sähköherkiksi itsensä kokevien ja terveiden koehenkilöiden soluja ja havaitsi sähköherkkien reaktiot voimakkaammiksi ja pitkäkestoisemmiksi kuin verrokkien.

Sähköherkät eivät ole kaikissa provokaatiotesteissä onnistuneet tunnistamaan, onko laite päällä vai pois kytkettynä. Testeihin on kuitenkin kohdistunut kritiikkiä, koska niissä on osoitettu olevan metodologisia puutteita: Altistussignaalit ovat toistuneet liian tiheään tahtiin, koetilassa on ollut taustasäteilyä ja biologisesti vaikuttavat purskeet (1-100 Hz) puuttuvat, vaikka näillä taajuuksilla on solututkimuksissa nähty vaikutuksia.

Amerikkalainen Andrew Marino on kuitenkin kehittänyt ärsyke-vaste-testin, jossa tuloksia on analysoitu epälineaarisin menetelmin. Marino on todennut sähköherkkien reagoivan sekä korkeille että matalille taajuuksille ja erityisesti sähkömagneettisen kenttätyypin (digitaalinen, analoginen, lume) muutoksille.

On mielenkiintoista, että meillä on olemassa tieteellisiä todisteita siitäkin, että sähkömagneettiset kentät vaikuttavat meihin kaikkiin. Terveillä, ei-sähköherkiksi itsensä kokevilla on todettu vaikutuksia aivojen glukoosiaineenvaihduntaan, ihon stressiproteiinireaktioita, unihäiriöitä, EEG-muutoksia, tinnitusta, matkapuhelinsäteilyn aiheuttamia allergisia reaktioita, käyttäytymishäiriöitä sekä kännykän pitkäaikaiskäytöstä mahdollisesti aiheutuva aivokasvainriski.

Maailman terveysjärjestö WHO:n syöväntutkimuslaitos IARC (International Agency for Research on Cancer) luokitteli keväällä 2011 radiotaajuiset verkot taajuudella 30 kHz-300 Ghz ”mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle”, samaan luokkaan (2B) kuten monet ympäristömyrkyt – esimerkkeinä DDT ja pakokaasut. Mikäli radiotaajuiset verkot voivat olla mahdollisesti syöpävaarallisia, eivätkö monet muutkin niiden aiheuttamat sairaudet ole mahdollisia- ­kuten sähköherkkyys?

Eri maissa tehtyjen kyselytutkimusten mukaan noin 3 – 10 % väestöstä kokee sähköherkkyysoireita. Euroopassa yli 35 miljoonaa ihmistä reagoi sähkömagneettisille kentille. Itävaltalainen lääkäri Gerd Oberfeld on tilastoja ekstrapoloimalla arvioinut, että vuoteen 2017 mennessä jopa 50% väestöstä olisi sähköherkkiä. Ellemme nyt puutu ennalta ehkäisevästi asiaan, edessä voi olla suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Vaikutukset näkyvät koko yhteiskunnan tasolla.

Jo 1950-60 -luvuilla Neuvostoliitossa, Yhdysvalloissa, Tsekkoslovakiassa ja Kiinassa havaittiin sähköherkkyysoireita työperäisessä sähkömagneettisessa altistuksessa. Aikakautensa tunnetuimpia asiantuntijoita olivat amerikkalainen Zorach L Glaser, venäläinen Zinaida Gordon ja tsekkoslovakialainen Karel Marha. Sähköherkkien oireita kutsuttiin tuolloin nimellä mikroaaltosyndrooma tai radioaaltosyndrooma.

Venäjällä on pitkä biologisten vaikutusten tutkimusperinne. Tutkimustulokset on huomioitu myös ionisoimattoman sähkömagneettisen säteilyn turvanormeissa. Esimerkiksi nykyisin käytössä olevalle digitaaliselle säteilylle (=kännykät, wlan) on esitetty tiukempia turvanormeja, koska pulssattu teknologia on todettu solutasolla analogista vaikuttavammaksi.

Suomessa noudatetaan ICNIRPin (International Commission on Non-Radiation Protection) raja-arvoja, jotka eivät huomioi biologisia vaikutuksia tai sähkömagneettisen säteilyn kumuloitumista kehoon. ICNIRPin standardi on vuodelta 1998 ja muun muassa nojaa käsitykseen, etteivät kännykät voi aiheuttaa syöpää, mikä on ristiriidassa myös edellä mainitun IARC:n monografian, kultaisen standardin kanssa.

Viime aikoina monet organisaatiot ovat vaatineet varovaisuusperiaatteen noudattamista: The BioInitiative Working Group, ICEMS, Euroopan neuvosto, Euroopan Ympäristövirasto ja Itävallan Lääkäriliitto. USA:ssa FCC, Suomen Viestintävirastoa vastaava asiantuntijaelin, on suositellut ionisoimattoman säteilyn turvanormien ajanmukaistamista. Monissa maissa asioihin suhtaudutaan vakavammin kuin meillä Suomessa. Intiassa tiukennetaan turvanormeja ja säteilytasoja madalletaan nykyisestä kymmenenteen osaan 1.9. alkaen, jolloin myös kännyköihin on tulossa varoitustarra niiden säteilytasoista. Intiassa siis ennalta ehkäistään sähköherkkyyttä.

Mitä sitten yksilötasolla voi tehdä, jos herkistyy ja alkaa oireilla?

Itävallan Lääkäriliitto (Austrian Medical Association) julkaisi 3.3.2012 kannanoton sähköherkkien potilaiden kohtaamisesta terveydenhuollossa. Artikkeli sisältää ohjeita terveydenhuoltohenkilökunnalle – muun muassa laajan joukon laboratoriokokeita. Lääkäriliiton mielestä potilaan altistukseen sähkömagneettisille kentille on syytä kiinnittää huomiota ja mitata tasoja sekä antaa suosituksia altistuksen vähentämiseksi.

Itävallan Lääkäriliiton mielestä potilaita tulee jatkuvasti lisää, mikä on huolestuttavaa. Sähköherkkyys pitäisi kohdata tasavertaisena muiden ympäristöyliherkkyyksien, kuten kemikaaliyliherkkyys tai krooninen väsymysoireyhtymä, kanssa. Viranomaisten tulisi Ruotsin mallin mukaan luokitella sähköherkkyys toimintarajoitteeksi kuten Ruotsissa.

Suomessa Lääkärilehden artikkelissa ”Potilaat ilman tautia” professori Matti Hannuksela kehottaa välttämään altisteita, kun muuta hoitoa ei tunneta. Toisaalta, samassa artikkelissa psykiatrian erikoislääkäri Jyrki Korteila viittaa edelleen kongnitiivisen terapian mahdollisuuteen, mikä on kuin ote vanhasta historian kirjasta.

Moni kokee saavansa apua myös kevyestä liikunnasta ja ulkoilusta. Terveydestä on hyvä huolehtia kaikin tavoin ja hakea myös vertaistukea.

Herkistyneen kannattaa turvata mahdollisimman säteilyvapaa ympäristö. Sähkömagneettisille kentille ei ole olemassa siedätyshoitoa kuten allergioille.

Annan muutaman ohjeen:

Asuinympäristössä ei pidä olla suurjännitelinjoja, muuntamoa, digi-TV-mastoa, taikka voimakkaasti säteilevää matkapuhelinlinkkiä. Mikäli kotona tai työpaikalla on langaton netti, vaihda se kaapeloituun ja varmista koneen asetuksista, ettei langaton ominaisuus jää päälle. Säilytä lankapuhelin kotona ja työssä (jos mahdollista). Käytä kännykkää säästeliäästi ja vain handsfree-laitteen tai kaiuttimen kautta. Älä pidä puhelinta lähellä kehoa. Älypuhelimessa on enemmän sähkömagneettisia kenttiä tuottavia toimintoja kuin peruskännykässä, esimerkiksi Wlan- ja tukiasematoiminto. Kytke ne pois päältä puhelimen asetuksista.

Sulje kaikki kodin laitteet yöksi.

Mittauta kodin ja työpaikan sähkömagneettiset kentät. Jo pienillä muutoksilla päästään suuriin vaikutuksiin.

Erja Tamminen

Tietokirjailija

Järvenpää


Asuinparatiisina sähkösuojattu koti
Saksassa syntyi jo 60-luvulla koulukunta nimeltä Rakennusbiologia, jonka perustajan Dr. Anton Schneiderin oppien kulmakivi on sähkömagneettisten kenttien minimoiminen rakentamisessa.
Luonnon sähkömagnetismi ja uusi teknologia
Ihminen on sen sijaan luonut ympärilleen keinotekoisen sähkömagneettisen ympäristön, joka haavoittaa luonnon heikkojen kenttien informaation varassa toimivia lajeja; lintuja ja mehiläisiä.
Kännykkätiede – pelissä rahat ja henki
“Altistaako runsas matkapuhelimenkäyttö kasvainriskille” on kysymys, joka edelleen odottaa lopullista vastausta.

Julkaistu

Säteilyltä suojautuminen


Säteilyltä suojautuminen

Arvostettu ihmisoikeusjärjestö Euroopan neuvosto on kehottanut jäsenvaltioita perustamaan sähkömagneettiselta säteilyltä suojattuja alueita.


Raja-arvot

Suomessakin voimassa oleva ICNIRP-suositus esimerkiksi 3G ja 4G-taajuuksilla on 10 000 000 mikrowattia/m2 ja vastaava Baubiologien suositus on 0,1 mikrowattia/m2. (Luonnon omat radiotaajuisen säteilyn tasot ovat 0,000001 mikrowattia/m2 eli miljardisosa ICNIRP-raja-arvoista.)

Saksassa on monia lääkäreiden antamia suosituksia, joista mainittakoon Bambergin lääkäreiden tutkimukseen perustuva suositus, joka on 0,1 mikrowattia/m2.

BioInitiative Working Group -suositus (2007) on 100 mikrowattia/m2 sisätiloissa ja ulkona 1000 mikrowattia/m2. Nyt arvoja on tiukennettu (2012) tasolle 3 mikrowattia/m2.

Monissa maissa Suomea tiukemmat raja-arvot: Kiina, Venäjä, Sveitsi, osin Belgia, monet Ranskan kaupungit, Italia, Intia.

Suomessa STM:n asetuksen (294/2002) mukaan väestön altistuksen suositusarvot käyttötaajuiselle (50 Hz) sähkökentälle on 5 kV/m ja magneettikentälle 100 μT, kun altistuminen kestää merkittävän ajan. Kun altistus ei kestä merkittävää aikaa, arvot ovat 15 kV/m ja 500 μT.

Säteilylaki (27.3.1991/592) velvoittaa:

  • toiminnasta saatava hyöty on haittaa suurempi
  • toiminta on siten järjestetty, että siitä aiheutuva terveydelle haitallinen säteilyaltistus pidetään mahdollisimman pienenä
  • yksilön säteilyaltistus ei ylitä asetuksella vahvistettavia enimmäisarvoja.

Suomessa raja-arvoissa huomioidaan kapea-alaisesti vain sähkömagneettisen säteilyn lämpövaikutusominaisuus, mutta ei biologisia vaikutuksia, mitä useat tiedemiehet kritisoivat epätieteellisenä menettelynä.

Laitteiden EMC-suojaus on tiukempi kuin ihmisiä koskeva standardi. Laitteet eivät saa aiheuttaa häiriöitä sähköverkkoon tiettyä rajaa enempää, laitteella on riittävä ulkopuolelta tulevien häiriöiden sietokyky, laitteen toiminnan synnyttämä sähkömagneettinen häiriö ei ylitä tasoa, joka estäisi radio-, tele ja muiden laitteiden toiminnan tarkoitetulla tavalla.

Vähänsäteileviä alueita

Arvostettu ihmisoikeusjärjestö Euroopan neuvosto on kehottanut jäsenvaltioita perustamaan sähkömagneettiselta säteilyltä suojattuja alueita.

Ruotsissa on monissa kunnissa meneillään vähänsäteileviin alueisiin pyrkiviä hankkeita. http://elkanslig.se/start/?page_id=90

Myös Italiassa on perustettu säteilyvapaa alue Parco del Carnèn luonnonpuistoon lähelle Brisighellan kylpyläkaupunkia Ravennan provinssissa. Alue käsittää noin 10 hehtaaria metsää ja peltoa. Siellä ei saa käyttää kännykkää eikä muita langattomia laitteita. Säteilyvapaalla alueella sijaitsee myös Eremo del Lupon Bed & Breakfast -paikka, josta italialaiset sähköherkkien yhdistykseen kuuluvat saavat edullisesti majoitusta. Paikassa on mahdollista käyttää nettiä ADSL-kaapelin välityksellä (http://bit.ly/Zzj5oG).

Yhdysvalloissa on Green Bank -niminen radiohiljaisuusalue, jossa kännyköiden ja muun langattoman teknologian käyttö on kielletty. Vaikka alue alunperin on perustettu herkkien radioteleskooppien toiminnan suojaamiseksi radiotaajuiselta säteilyltä, alueelle on muuttanut myös sähköherkkiä ihmisiä perheineen.

Espanjassa on Olveran kaupunki, jossa ei ole mikroaaltosäteilyä.

Suomessa vastaavia alueita ei toistaiseksi ole tarjolla ja langattomia verkkoja laajennettaessa sähköherkkien tilanne vaikeutuu jatkuvasti.

Tiedämme vasta vähän uuden teknologian vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Viranomaiset ja lääkärijärjestöt monissa maissa korostavat varovaisuusperiaatetta.

Kannanottoja sähkömagneettisten kenttien riskeistä

Sähkömagneettisten kenttien terveys- ja ympäristövaikutuksista järjestettiin äskettäin seminaari Italian Potenza Picenassa. Asiantuntijat hyväksyivät kaksi päätöslauselmaa, joissa todettiin muun muassa:

Pulssimaiset signaalit saavat aikaan merkittäviä muutoksia DNA:n säätelyssä

Tieteellinen näyttö osoittaa, että matalatehoisellakin säteilyaltistuksella voi olla biologisia-/terveysvaikutuksia.

Altistuksen pitkäaikaisuus voi tehdä elävät organismit alttiimmiksi sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksille.

Sähkömagneettisella säteilyllä on olemassa ei-termisiä, lämpövaikutuksesta riippumattomia vaikutuksia elävään organismiin.

Epidemiologiset tutkimukset yhdistävät pulssimaisen radiotaajuisen säteilyn merkittäviin terveysriskeihin.

Tieteellisen kirjallisuuden perusteella sähkömagneettisiin kenttiin tulisi kansainvälisesti soveltaa varovaisuusperiaatetta.

Maailman terveysjärjestö WHO:n alainen syöväntutkimuslaitos IARC on julkaissut perustelut vuoden 2011 monografialleen, jossa radiotaajuiset verkot 30 Khz-300 GHz luokiteltiin “mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle”. Tässä 2013 vuoden julkaisussa on mukana uusiakin tutkimuksia, jotka vahvistavat luokitusta. Kyseisillä taajuusalueilla toimivat monet kuluttajien käytössä olevat laitteet kuten Wlan, kännykät, itkuhälytin, mikroaaltouuni jne.

Ranskassa valtioneuvosto on hyväksynyt toimenpiteet, joilla vähennetään väestön altistumista asuinalueilla matalataajuisille sähkömagneettisille kentille, joita voimajohdot synnyttävät. Valtioneuvosto pitää uskottavana, että nämä matalataajuiset sähkömagneettiset kentät lisäävät lapsuuden leukemian riskiä, vaikka tieteellinen näyttö ei olekaan aivan varmaa.

Kansalaisia on päätetty informoida riskeistä ja voimalinjat pyritään vetämään sellaisia reittejä, joilla ei ole paljon asuntoja. Erityisesti pyritään suojelemaan herkkiä kohteita, kuten päiväkoteja ja kouluja. Alle 100 metrin päässä voimajohdosta olevat asunnot on päätetty lunastaa. Maailman terveysjärjestö WHO on aiemmin 2002 luokitellut pientaajuiset magneettikentät (yli 0,4 µT) syöpävaaralliseksi lapsille.

Euroopan ympäristövirasto EEA:n kannanotto tammikuulta 2013 uuden teknologian sisältämistä riskeistä ja varovaisuusperiaatteen noudattamisen tarpeesta: http://www.eea.europa.eu/pressroom/newsreleases/the-cost-of-ignoring-thefb_action_ids=589274424421065&fb_action_types=og

BioInitiative Working Group julkaisi vuonna 2012 raportin, jossa viitataan yli 1700:en uuteen tutkimukseen sähkömagneettisten kenttien riskeistä. Raportin mukaan vaaravyöhykkeessä ovat erityisesti lapset ja raskaana olevat naiset. Raportissa mainitaan muun muassa 98 tutkimusta sähkömagneettisten kenttien vaikutuksesta aivoihin. Matkapuhelinmastoilla on todettuja vaikutuksia sekä ihmisen terveyteen että eläimiin ja kasveihin.

American Academy of Environmental Medicine suosittelee kiinteää kaapelitekniikkaa.

Viranomaiset Belgiassa, Ranskassa ja Turkissa kieltävät lapsiin kohdistuvan kännykkämainonnan. Israel, Ranska, Sveitsi ja Saksa ovat painottaneet kaapeloidun teknologian etuja varovaisuusperiaatteen näkökulmasta.

Oikeuslaitokset ovat heräämässä riskeihin. Israelissa operaattori joutui maaliskuussa 2013 korvaamaan 80 000 euroa asiakkaalle nopeasti edenneestä aivokasvaimesta. Italian Korkein Oikeus vahvisti 2012 matkapuhelimesta syövän saaneen Marcolinin altistuksen työperäiseksi: Marcolini oli käyttänyt kännykkää yli 15 000 tuntia ennen sairastumistaan. Italian tuomio avaa väylän oikeustoimille ennakkotapauksena.

Asuinympäristö

Koteja on perinteisesti suojattu esimerkiksi melulta ja sään vaihteluilta – kylmältä ja kuumalta. Miksi emme suojaisi niitä myös sähkömagneettisilta kentiltä? Pienillä tärkeillä valinnoilla voimme vaimentaa sekä kodin ulkopuolelta tulevia sähkömagneettisia aaltoja että kodin laitteiden tuottamaa säteilyä. Koteja, kouluja tai päiväkoteja ei pitäisi rakentaa muuntamoiden, suurjännitelinjojen, tutkien, voimakkaiden radio- tai TV-linkkien läheisyyteen. Nykyisin on myrskytuhojen yhteydessä keskusteltu paljon suurjännitelinjojen kaapeloinnista. Terveysnäkökohtien valossa etenkin lapsiperheet hyötyisivät tästä.

Mitä tulee tontin maastovalintoihin, vähemmän sähkömagneettista säteilyä löytyy matalalta puuston ja kallioiden keskeltä kuin korkealta, aukealta mäeltä, johon teleliikenteen aallot pääsevät esteettä vaikuttamaan. Tontilla olisi oltava riittävästi kokoa, ainakin 50 metrin etäisyys lähinaapureihin on suotava.

Sama pätee kerrostaloissa. Tilava asunto tarjoaa etäisyyttä naapureihin enemmän kuin pieni yksiö. Ylimmissä kerroksissa, jotka useimmiten ovat samalla tasolla tukiasemalinkkien kanssa, on mitattu korkeita säteilytasoja. Jotkut alimpien kerroksien asunnot ovat enemmän katveessa, mutta luonnollisesti naapureiden teknologiavalinnat, erityisesti langattomat verkot, kännykät, tabletit, Wlan, mokkula jne. vaikuttavat myös oman kodin kenttävoimakkuuksiin ainakin silloin kun ne ovat toimintavalmiudessa. Langaton teknologia, kuten toisaalta myös sähköjärjestelmän magneettikentät, läpäisevät rakenteet tehokkaasti.

Rivitalo ja sen päätyhuoneisto ovat parempia kuin kerrostalo, koska naapureita on vähemmän. Päätyasunnon välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan saa olla sähköpääkeskusta eikä TV-antennia katolla. Etäluettavan mittarin keskitinantennin sijaintiin on kiinnitettävä huomiota. Nämä usein ympärisäteilevät antennit on sijoitettava niin kauas asunnosta kuin mahdollista.

Kun olet hankkimassa uutta kotia tai suunnittelet rakentamista, kannattaa selvittää operaattoreilta lähimpien matkapuhelinmastojen sijainti ja mitä järjestelmiä (3G, 4G) on käytössä ja mitä on tulossa ja millä aikataululla.

Mittaus lähtökohtana

Talonrakennusta tai ylipäätään asunnonhankintaa suunniteltaessa kannattaa mittauttaa kodin tai tontin sähkömagneettiset kentät. Vain luotettavilla mittalaitteilla saa selville sähkö- ja magneettikenttätasot sekä radiotaajuiset kentät. (Kotia hankittaessa luonnollisesti myös radon kannattaa tutkia.)

Matalia taajuuksia muodostavat kodin sähköjärjestelmä laitteineen: kodinkoneet, valaisimet ja muu elektroniikka. Korkeita taajuuksia taas radio- ja TV-mastot, kännykkämastot, langaton laajakaista (Wlan, mokkula), DECT-puhelin, mikroaaltouuni, itkuhälytin, kännykkä.

Materiaalit suojaksi

Saksassa Bundeswehrin yliopistossa tehtiin tutkimus materiaalien läpäisevyydestä sähkömagneettisille kentille. Tutkimus kattaa sekä ulkoseinämateriaalit että suojauksessa käytetyt tarvikkeet (Dietrich-Moldan). Lekaharkko, betoni, savi, täystiili, lehtikuusi, mäntyhirsi (=tiivis puu) antavat jo paremman suojan esimerkiksi ulkopuolisia radiotaajuuksia vastaan. Betoni vaimentaa jossain määrin myös matalia taajuuksia (sähkökenttä).

Perinteiset puutalot ovat hyvin läpäiseviä. Materiaaleista myös kipsilevy ja ikkunalasi ovat haavoittuvaisia sähkömagneettisille kentille.

Mikäli kotisi lähelle ilmestyy matkapuhelinmasto tai naapuri hankkii langattoman laajakaistan, on niiden tuottamaa säteilyä mahdollista vaimentaa tarkoitukseen soveltuvilla maaleilla, verkoilla, tapeteilla tai kankailla ja kalvoilla. Mitä tiiviimpi suojaus, sitä parempi lopputulos kenttävoimakkuuksia ajatellen. Joskus väljä suojaus, joka suunnitellaan tarkasti mittaustulosten perusteella suojaamaan tietyltä suunnalta tulevaa säteilyä, on toimiva.

Useimmat materiaaleista vaativat maadoittamista ja maadoituksen toimivuus on hyvä selvittää.

Ikkunakarmit tulee olla puun sijasta metallia tai maalattu sähkömagneettisesti suojaavalla maalilla.

Verhon asentaminen säteilysuojakankaasta on toisaalta helpoin vaihto. Vetämällä verho ikkunan eteen rajapinta eli karmitkin peittyvät tehokkaasti.

Ovet voi myös maalata, tai laittaa suojaverhon, joka menee reippaasti karmien yli.

Peltikatto on hyvä vaimentaja. Mikäli olet valinnut tiilikaton, sen alapuolelle voi asentaa esimerkiksi lasikuituverkkoa, joka antaa kohtalaisen suojan. Verkkoa voi asentaa myös ulkoseinämateriaalin kuten laudoituksen alle. Maali käy puutalon ulkoseinään suojaamaan kännyköiden tukiasemien säteilyltä. Grafiittipohjainen maali on väriltään mustaa ja edellyttää maalaamiista peittävällä pintamaalilla. Suojamateriaalien vaimennuskyky vaihtelee 20 dbm -100 dbm.

Turvaa uni

Erityisesti unenaikaisen altistuksen välttämiseksi voi rakentaa vuoteen ympärille baldakiinin eli vuodesuojan säteilyltä suojaavasta erityisvalmisteisesta kankaasta. Kangas sisältää hopeoituja kuparilankoja, jotka vaimentavat säteilyä. Kangas vaimentaa radiotaajuudet noin kahdenteenkymmenenteen, tai kymmenenteen osaan lähtötasosta. Kangasta voi siis käyttää myös ikkunaverhoina tai siitä voi tehdä vaatteita.

Panosta sähköjärjestelmään ja suunnitteluun

Jo sähkösuunnittelussa on hyvä huomioida, ettei lastenhuonetta tai makuuhuoneita sijoiteta lähelle talon sähköpääkeskusta eikä sähkötaulua makuuhuoneen välittömään läheisyyteen. Tällaisia ratkaisuja esiintyy vielä paljon. Päätaulun voi viedä vaikka autokatoksen viereen etäämmälle asuintiloista ja sivutaulun sisätiloihin.

Sähköpääkeskuksen sijainti on tärkeä sikälikin, että sähköyhtiöt asentavat parhaillaan etäluettavia sähkömittareita, joista osa toimii langattomasti. Asetuksen mukaan mittarit asennetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Mittari olisi suotavaa sijoittaa kodin ulkopuolelle. Mikäli sähkömittarivalintoihin voi vaikuttaa, kaapeloitu vaihtoehto olisi ainakin radioteniikkaa (444 Mhz:n taajuudella toimivaa) suositeltavampi. Kaapeloitua PLC-tekniikkaa (Power Line Communication) ajatellen sähköverkon suojaus ja mittarin yhteyteen asennettu häiriösuodatin voivat olla tarpeen, sillä mittari kommunikoi sähköverkon kanssa (noin 60-80 kHz) aiheuttaen häiriöitä verkkoon.

Kodin sähköjärjestelmän ja suunnittelun avulla voidaan luoda häiriötön ja puhdas sähköjärjestelmä. Sähköjärjestelmän puhtautta voidaankin mitata sekä sähköisten että kemiallisten kriteerien avulla. Putkitus- ja rasiajärjestelmä ProtecSystems on asennettu Ruotsissa moniin koteihin, kouluihin ja sairaaloissa käytetään tätä järjestelmää, joka vähentää merkittävästi sähkökenttien muodostumista. Putkituksessa on käytetty eristävää, sähköä johtavaa muovia. Se ei myöskään sisällä kemiallisesti haitallisia päästöjä. Tämä on paloturvallisuuttakin ajatellen tärkeätä, jotta tulipalon syttyessä huoneilmaan ei vapautuisi haitallisia halogeeneja. Järjestelmä vaatii ensiluokkaista maadoitusta, joka kruunaa suojauksen.

ProtecSystems on mainio tapa suojata myös kodin herkkiä elektronisia laitteita. Suojaputkitus vaimentaa kenttävoimakkuuksia ja laitehäiriöitä.

Magneettikentät (joiden suojaaminen on sähkökenttiä vaativampaa) eliminoituvat, kun suojaputkituksessa olevat sähkön syöttö- ja paluujohdin asennetaan kulkemaan kierteisesti. Näin kentät kumoavat toisensa.

Kiinteistöjen sähkö-, vesi- ja viemärijärjestelmien putkistot ovat laajamittaisesti tulossa peruskorjausikään kaikkialla Suomessa. Putkiremonteissa olisi huomioitava erityisesti se, että maadoitus ei saa päästä samalla heikkenemään. Magneettikenttiä muodostavia sähköjärjestelmästä karkaavia harhavirtoja ei saa päästää syntymään hallitsemattomiin paikkoihin esimerkiksi siten, että aiemmin maadoitusreittinä käytetty järjestelmä vaihdetaan materiaaliltaan sähköä johtamattomaan. Myös vanha huono maadoitus ja johtava putkisto ovat harhavirtoja ja magneettikenttiä synnyttäviä.

Rele makuuhuoneeseen

Jotta lasten makuuhuoneen seinärakenteissa kulkevissa sähköjärjestelmissä ei olisi lainkaan jännitettä, olisi sähkötauluun hyvä hankkia rele vartioimaan unta, jottei sähköverkon häiriöt kuormita nukkujaa öiseen aikaan. Makuuhuoneen sähköverkosta katkeaa releen ansiosta vaihtovirtajännite heti kun viimeinenkin yölamppu on sammutettu. Mikäli haluat yöllä käydä vaikkapa jääkaapilla ja sytytät yölampun, jännite palaa hetkessä verkkoon. Laitteen toiminta perustuu siihen, että se syöttää sähköverkkoon vain pienen tasavirtajännitteen mahdollista sähkön tarvetta kontrolloidakseen.

Luonnollisesti kodeissa tulisi välttää laitteita, jotka tuottavat häiriöpiikkejä eli transientteja sähköverkkoon. Himmentimet, muuntajat ja loisteputket ovat kouluesimerkkejä näistä. Himmentimien tilalle on hyvä hankkia tavallinen katkaisija ja loisteputket voi vaihtaa turvallisempaan halogeenihehkulamppuun.

Lamput

Silmä vierastaa loisteputkilamppujen tai energiasäästölamppujen keinotekoista välkettä. Ihmisellä on luontainen valon tarve ja silmä on luotu sopeutumaan luonnon valon vaikutuksille. Hehkulamppujen valon luonne on lähellä auringon spektriä. Valitettavasti hehkulamppudirektiivi poisti nämä ”luontaiset” valonlähteet kauppojen hyllyiltä. Tilalle saa vuoden 2016 loppuun halogeenihehkulamppuja.

Valokuituvalaistus käy esimerkiksi saunatiloihin tai jos halutaan sisustuksellisia valoelementtejä.
LED-lamppukin soveltuu, silloin kun sen kannassa ei ole hakkurivirtalähdettä.

Lämmitys

Energiatehokkuusvaatimukset asettavat haasteita lämmitysmuodoille. Maalämpöpumppu saattaa olla toimiva vaihtoehto, energiatehokas ja ekologinen, mutta myös sähkömagneettisesti hyvä valinta. Etäälle talosta asennettu laite, joka on hyvin erillismaadoitettu, ei tuota häiriöitä verkkoon.

Vesikiertolämmitystä on suositeltu. Metalliset putket saattavat tuoda mukanaan magneettikenttiä. Metalliputken voi katkaista ja laittaa pienen pätkän muovia, jolloin harhavirran kulku estyy.

Omakotitalossa ja joissakin rivitaloissakin varaava takka säästää lämmityskuluja ja luo tunnelmaa.

Tietotekniikkavinkkejä:

  • Muistathan, että tietokoneen tulee aina olla maadoitetussa pistorasiassa.

  • Kiinteä laajakaistayhteys (ADSL) on suositeltava. Sellaiset uudiskohteet, joissa valokuitu toimii, voi päästä suoraan nettiin Ethernet-pistokkeen kautta. Tällaisia suosittelen kouluihinkin.

  • Suosittelen, että otat Wlan- ja muut langattomat verkot pois koneen asetuksista. Terveysongelmista mainittakoon vaikutukset lähimuistiin ja oppimiseen sekä sperman DNA:han, sekä sydämen rytmihäiriöt. Wlan käyttää perustaajuuden (2450 Mhz tai 5,8 GHz) lisäksi matalia taajuuksia ja laitetunnustaan (n. 10 Hz), jolla voi olla merkitystä erityisesti unelle, joka sekin on sähkömagneettisesti säädelty kuten monet muut ihmisen elimistön toiminnot.

  • Hanki modeemi, jossa ei ole langattomia yhteyksiä (tehdasasetuksina otettu pois).

  • Vie mokkula etäälle usb-kaapelilla (esimerkiksi ikkunan äärelle, tai muuhun sellaiseen paikkaan, josta se saa hyvän yhteyden langattomaan lähettimeen)

  • Vie pöytäkoneen keskusyksikkö mahdollisimman etäälle työpisteestä.

  • Käytä erillistä näppäimistöä ja hiirtä. Varmista, ettei niissä ole langattomia yhteyksiä.

  • Lataa läppärin akku ja käytä laitetta irti verkosta, ei kuitenkaan sylissä.

  • Voit hankkia suojattuja kaapeleita, jatkojohtoja ja kalvoa tietokoneen näyttöön.

  • Muista tuulettaa konetta tyhjäkäyttämällä hyvin ilmastoidussa tilassa ennen käyttöönottoa. Elektroniikan kemikaalit ovat karsinogeenisiä.

Vinkkejä puhelinratkaisuihin

  • Lankapuhelin on ykkönen (ei langaton DECT-puhelin tai pöytä-GSM-malli!)

  • Jos sinulla on valokuituyhteys, hanki lankapuhelin sitä kautta oikeanlaisen sovittimen avulla

  • Tietokoneella internetin kautta Voip tai Skype (kohtuudella)

Käytä kännykkää varoen:

  • Mikäli sinulla on älypuhelin, ota Wlan-toiminto asetuksista pois, jotta altistat itseäsi vähemmän. Joissakin puhelimissa on tukiasematoiminto, kytke se pois päältä. Joissakin puhelimissa voi myös valita vain 2G-verkkoa käyttävän tilan. 2G ainoana vaihtoehtona sopii joillekin herkille henkilöille.

  • Pidä puhelinta lentotilassa, kun et tarvitse sitä. (Voit kirjoittaa tekstiviestitkin valmiiksi, kun puhelin on lentotilassa.)

  • Suosi tekstiviestejä, handsfreetä ja kaiutinominaisuutta

  • Puhu hyvässä kentässä ikkunan äärellä

  • Älä puhu autossa tai muissa liikennevälineissä, sillä niiden peltikori vaimentaa signaalia tukiasemaan jolloin kännykkä nostaa automaattisen tehonsäätömekanismin kautta kenttää.

  • Ei puhelinta kehon lähelle (Huom. raskaana olevat naiset; ei koskaan sikiön lähelle eikä langatonta itkuhälytintä vaunuihin!)

  • Valitse puhelin, jossa on matala SAR-arvo. Tosin SAR ei kerro mitään biologisista vaikutuksista. 

Asuinparatiisina sähkösuojattu koti
Saksassa syntyi jo 60-luvulla koulukunta nimeltä Rakennusbiologia, jonka perustajan Dr. Anton Schneiderin oppien kulmakivi on sähkömagneettisten kenttien minimoiminen rakentamisessa.
Luonnon sähkömagnetismi ja uusi teknologia
Ihminen on sen sijaan luonut ympärilleen keinotekoisen sähkömagneettisen ympäristön, joka haavoittaa luonnon heikkojen kenttien informaation varassa toimivia lajeja; lintuja ja mehiläisiä.
Kännykkätiede – pelissä rahat ja henki
“Altistaako runsas matkapuhelimenkäyttö kasvainriskille” on kysymys, joka edelleen odottaa lopullista vastausta.

Julkaistu

Ympäristöyliherkkä, haluatko säilyttää työkyvyn?


Ympäristöyliherkkä, haluatko säilyttää työkyvyn?

Joku voi myös toisaalta täysin villiintyä esimerkiksi siitä tiedosta, että kemikaalit ovat syöpävaarallisia. Elektroniikassa käytetyt bromatut palonestoaineet on luokiteltu karsinogeenisiksi. Ne vaikuttavat tutkimusten mukaan myös hermostoon ja hormonitoimintaan jo alhaisilla pitoisuuksilla. Työpaikoilla, Työterveyslaitoksen mandaatilla, näille pääasiassa altistutaan.


Työterveyslaitoksen hoitosuositus “vältettävä kaikin keinoin ajattelemasta ulkoisten altisteiden vaarallisuutta” sopii toisaalta valtion budjettiin, sillä Työterveyslaitoksen toimintaa ollaan osittain lakkauttamassa.

Myös Säteilyturvakeskuksen toimintaa rajataan tulevaisuudessa. Kännykkätutkimus esimerkiksi lopetetaan tarpeettomana. Tämäkin toimenpide liittyy kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen näkökulmasta “Kansalaisten on vältettävä kaikin keinoin ajattelemasta ulkoisten altisteiden vaarallisuutta.” Ohjeistus koskee erityisesti seuraavaa tutkimusraporttia.

“Clinical Neurology -tiedelehdessä julkaistiin ensimmäinen kaksoissokkotutkimus 4G-säteilyn vaikutuksista aivoihin. 18 koehenkilön oikeata korvaa altistettiin yhden senttimetrin etäisyydeltä 4G-säteilylle 30 minuutin ajan. Vaikutuksia aivoihin tutkittiin magneettikuvantamisen avulla todellisen ja valealtistuksen jälkeen. Haittavaikutuksia nähtiin paitsi altistetulla, myös altistamattomalla puolella päätä.”

Säteilyturvakeskuksen mukaan tutkimustuloksen ei pitäisi olla mahdollista.

Amerikkalainen yliopistotutkija Joel M. Moskowitz: “Nykyinen tutkimus osoittaa vaikutuksia aivotoimintaan lyhyellä aikavälillä. Vaikkakin 4G eli LTE-teknologia on liian uutta, jotta voisimme arvioida sen pitkäaikaisvaikutuksia terveyteen, meillä on kuitenkin paljon näyttöä kännykän pitkäaikaiskäytön terveysvaikutuksista. Pään ja kaulan alueen syövät, sperman laadun heikkeneminen sekä lisääntymisterveyteen liittyvät ongelmat kuten vaikutukset tulevan sukupolven terveyteen (esim. ADHD-riski) ovat mahdollisia.”

Työterveyslaitoksen Markku Sainion mukaan asiaa on “kaikin keinoin vältettävä ajattelemasta.”

Moskowitz ohjeistaa: “Erityisesti raskaana olevien naisten ja lasten on syytä rajoittaa kännykän käyttöä. Lisäksi kännykkää ei tulisi pitää pään, rintojen tai sukupuolielinten läheisyydessä silloin, kun puhelin on päällä, paitsi jos se on lentotilassa.”

Suomessa on siirrytty kaikissa valtion laitoksissa pelkästään kännykkäteknologian varaan, joten raskaana olevien naisten on vain “kaikin keinoin vältettävä ajattelemasta ulkoisten altisteiden vaarallisuutta.”

LTE-teknologian säteilyvaikutusten kanssa vastaavia havaintoja on tehty 2G eli GSM-puhelinten säteilystä jo 2000-luvun alussa. Achermann & al. näki myös vaikutuksia koko pään alueella eikä pelkästään altistetulla puolella. Matkapuhelimen mikroaallot vaikuttivat aivojen syvimpiin osiin kuten näkökukkulaan. Näkökukkula, aivorunko ja muut aivojen kuorikerroksen alapuolella olevat kudokset sijaitsevat joidenkin senttimetrien päässä kallon luusta. Niiden tehtävänä on kontrolloida sydämen sykettä ja muita ei-tahdonalaisia toimintoja.

Myös australialaistutkija Rodney Croft Wollongongin yliopistosta osoitti, että matkapuhelinsäteily voi joillakin yksilöillä vaikuttaa aivoaaltoihin enemmän kuin toisilla. Altistuksen jälkeiset EEG-vaikutukset vaihtelivat voimakkuudeltaan yksilöllisesti, ja toistetuissa altistuskokeissa muutokset ilmenivät samoilla koehenkilöillä kuin aiemmassakin kokeessa, mikä Croftin mukaan tukee käsitystä, että keskuudessamme saattaa olla herkemmin sähkömagneettisille kentille reagoiva alaryhmä.

Tulkitsen, että nämä Croftin herkemmin reagoivat koehenkilöt ovat ympäristöyliherkkiä.

Olisikohan ympäristöyliherkkien sittenkin viisaampaa kaikin keinoin varoa, kuin lakata ajattelemasta “ulkoisten altisteiden vaarallisuutta?” Eli, kaikin keinoin välteltävä viranomaisia, kemikaaleja, säteilyä, hometaloja ja hajusteita. Lopputuloksena on usein “yllätys, yllätys”, työkyvyn säilyminen?

Erja Tamminen

Tietokirjailija

Järvenpää


Asuinparatiisina sähkösuojattu koti
Saksassa syntyi jo 60-luvulla koulukunta nimeltä Rakennusbiologia, jonka perustajan Dr. Anton Schneiderin oppien kulmakivi on sähkömagneettisten kenttien minimoiminen rakentamisessa.
Luonnon sähkömagnetismi ja uusi teknologia
Ihminen on sen sijaan luonut ympärilleen keinotekoisen sähkömagneettisen ympäristön, joka haavoittaa luonnon heikkojen kenttien informaation varassa toimivia lajeja; lintuja ja mehiläisiä.
Kännykkätiede – pelissä rahat ja henki
“Altistaako runsas matkapuhelimenkäyttö kasvainriskille” on kysymys, joka edelleen odottaa lopullista vastausta.

Julkaistu

Koululaisille tabletit – suurin munaus 500 vuoteen?


Koululaisille tabletit ̶ suurin munaus 500 vuoteen?

Neittaanmäki kertoo pitävänsä esikuvanaan Etelä-Koreaa, jossa on myös tehty päätös kirjattomista kouluista 2016 vuoteen mennessä.


Jyväskylän yliopiston dekaani Pekka Neittaanmäki ei ehkä tiedä, että elektroniikkajätti Samsungin kotimaassa nuoret ovat alkaneet kärsiä “digitaalisesta dementiasta”. Oireet koettelevat erityisesti niitä, jotka käyttävät runsaasti älypuhelimia ja pelaavat. Kognitiiviset toiminnot alkavat heiketä, sillä digitaalisen dementian ongelmana on aivojen yksipuolinen kuormitus. Nuoret eivät enää kykene keskittymään ja unohtelevat arkipäiväisiä asioita kuten oman puhelinnumeronsa. Vastaavaa kognitiivisen tason laskua nähdään esimerkiksi aivovauriopotilailla tai psykiatrisista sairauksista kärsivillä henkilöillä.

“Älypuhelimet ja pelit vaikeuttavat aivojen tasapainoista kehitystä. Kun pelit ja kännykän käyttö kehittävät vain vasenta aivopuoliskoa, oikean toimintakyky vastaavasti heikkenee”, kommentoi Soulissa toimiva lääkäri Byun Gi-won.

Langattomat verkot voivat aiheuttaa myös:

  • päänsärkyä, huimausta, koordinaatiovaikeuksia
  • väsymystä ja katkonaista yöunta
  • tinnitusta ja kipua korvan alueella
  • oppimisvaikeuksia ja keskittymiskyvyn ongelmia
  • sydämen rytmihäiriöitä

Korean tapaan Israelissa ollaankin valistuneita ja opetusminiteriö on uudessa kannanotossaan (2013) alkanut rajoittaa älypuhelimien ja langattoman internetin käyttöä erityisesti ala-asteikäisillä lapsilla. Langatonta internet-yhteyttä (Wlan) saa päivässä käyttää ainoastaan tunnin ja enintään kolmena päivänä viikossa. Opettajien on lisäksi huolehdittava, että kännykät ja muut laitteet ovat suljettuina aina, kun niitä ei tarvita opetuskäytössä.

Samoilla linjoilla ollaan Kanadan suurimpiin opettajajärjestöihin kuuluvassa ETFO:ssa. Se on vuosikokouksessaan päättänyt, että oppilaiden matkapuhelimet on pidettävä suljettuina ja varastoituina koulupäivän ajan. Kännykällä saisi soittaa vain opettajan erityisluvalla. Päätöksen perusteena on langattoman teknologian kuten Wi-fin ja kännyköiden opettajille ja oppilaille aiheuttama mahdollinen terveyshaitta.

Myös Suomen kouluihin hankittavat tabletit ja älypuhelimet sisältävät monia langattomia toimintoja kuten Wlan- ja 3G-yhteys. Suomessa asiat etenevät kuitenkin omalla painollaan: “Nuorisolle muutosta ei tarvitse perustella. Se ottaa tietotekniikan uudet välineet ja sovellukset käyttöönsä joka tapauksessa”, kommentoi Jyväskylän yliopiston dekaani.

Mitä kustannuksiin tulee, teknologian puolesta puhujat korostavat mielellään oppikirjojen kalleutta, mutta jättävät mainitsematta, että yksi tabletti maksaa noin 150 euroa ja kestää parhaimmillaan kolme vuotta. Pelkästään Keski-Suomen peruskouluissa ja lukioissa tablettien hankintakustannus olisi viisi miljoonaa euroa.

Samanaikaisesti ihmetellään, mistä saataisiin varoja homekoulujen korjauksiin. Absurdiksi tilanteen tekee sekin tosiasia, että mikroaaltosäteily, jolla tabletitkin toimivat, lisää eräiden tutkimusten mukaan homeitiöiden jakaantumista.

Kun viranomaistahot monissa maissa kehottavat rajoittamaan lasten uuden teknologian käyttöä, Suomessa sitä pyritään lisäämään lasten edun vastaisesti. Eikö olekin suurin munaus 500 vuoteen?

Erja Tamminen

Tietokirjailija

Järvenpää

Lähteet

http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0059

https://interactivepdf.uniflip.com/2/60627/289518/pub/

http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/asia/southkorea/10138403/Surge-in-digital-dementia.html

http://mieuxprevenir.blogspot.ch/2013/07/switzerland-teachers-vote-to-keep-wi-fi.html

http://www.gsma.com/publicpolicy/israeli-ministry-of-education-issue-guidelines-to-limit-wi-fi-in-schools

http://ca.finance.yahoo.com/news/ontario-teachers-union-wants-cell-203000914.html


Asuinparatiisina sähkösuojattu koti
Saksassa syntyi jo 60-luvulla koulukunta nimeltä Rakennusbiologia, jonka perustajan Dr. Anton Schneiderin oppien kulmakivi on sähkömagneettisten kenttien minimoiminen rakentamisessa.
Luonnon sähkömagnetismi ja uusi teknologia
Ihminen on sen sijaan luonut ympärilleen keinotekoisen sähkömagneettisen ympäristön, joka haavoittaa luonnon heikkojen kenttien informaation varassa toimivia lajeja; lintuja ja mehiläisiä.
Kännykkätiede – pelissä rahat ja henki
“Altistaako runsas matkapuhelimenkäyttö kasvainriskille” on kysymys, joka edelleen odottaa lopullista vastausta.

Julkaistu

USA:n tuomioistuin punnitsee kännyköiden haitat


USA:n tuomioistuin punnitsee kännyköiden haitat

Washington DC:n Korkein oikeus ilmoitti 8. elokuuta 2014 jatkavansa prosesseja, joissa 13 aivokasvainpotilasta, tai heidän omaistaan vaativat vähintään 100 miljoonan dollarin korvauksia terveyden menetyksestä laitevalmistajilta, muun muassa Nokialta, Motorolalta ja Samsungilta.


Korkeimman oikeuden päätökseen jatkaa joukkokanteen käsittelyä vaikutti pitkälti se, että keväällä julkaistussa ranskalaistutkimuksessa, Coureau et al.(2014), saatiin vahvistavaa lisänäyttöä erityisesti matkapuhelimen käytön suurkulutukseen liittyvästä aivokasvainriskistä.

Uusi epidemiologinen tutkimus tukee sekä ruotsalaisprofessori Lennart Hardellin että 2010 julkaistun Interphonen tuloksia. Epävarmuus hälvenee.

Korvausvaatimukset, puhumattakaan prosessin julkisesta luonteesta, voivat merkitä suuria taloudellisia takaiskuja vastaajina oleville kännykkäfirmoille.

Epäilemättä, myös kuluttajien luottamus tuotteiden turvallisuuteen punnitaan. Mahdollisten riskien laajempi tiedostaminen voi toisaalta johtaa turvallisempiin käyttötapoihin ja tuotekehittelyyn, mikä pitkällä tähtäimellä on yritystenkin etu.

Washington DC:n Korkein oikeus aikoo jatkossa kuulla viittä asianosaisten todistajaa. Helsingin Yliopiston dosentti Dariusz Leszczynski otti blogissaan ennalta kantaa prosessin mahdollisuuksiin. Leszczynski toimi 15 vuotta matkapuhelintutkijana Säteilyturvakeskuksessa. Hän oli myös yksi 30 asiantuntijasta Maailman terveysjärjestö WHO:n syöväntutkimuslaitoksen IARC:n kokouksessa 2011, jolloin matkapuhelinsäteily luokiteltiin “mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle”, kategoriaan 2B.

Mitkä ovat USA:n joukkokanteen menestymismahdollisuudet tieteen näkökulmasta, on kiinnostava kysymys.

Dariusz Leszczynski kommentoi blogissaan:

“Tämänhetkinen tieteellinen näyttö on riittävää matkapuhelinsäteilyn luokittelemiseksi IARC-skaalan 2A-kategoriaan “todennäköisesti karsinogeeninen ihmiselle”. Aika näyttää, muuttuuko “todennäköinen” varmaksi. Joka tapauksessa kestää kymmeniä vuosia, ennen kuin ongelma on perusteellisesti ratkaistu. Sitä odotellessa meidän pitäisi toteuttaa ennalta varautumisen periaatetta, johon on olemassa vankat perusteet.”

Kuluttajat, alan teollisuus ja lainsäädännöstä vastaavat viranomaistahot elävät mielenkiintoisia aikoja.

Erja Tamminen

tietokirjailija

Järvenpää

http://www.pharmiweb.com/PressReleases/pressrel.asp?ROW_ID=96815#.U_9Cu8V_uPv

http://betweenrockandhardplace.wordpress.com/2014/08/14/carcinogenicity-of-cell-phone-radiation-2b-or-not-2b/


Asuinparatiisina sähkösuojattu koti
Saksassa syntyi jo 60-luvulla koulukunta nimeltä Rakennusbiologia, jonka perustajan Dr. Anton Schneiderin oppien kulmakivi on sähkömagneettisten kenttien minimoiminen rakentamisessa.
Luonnon sähkömagnetismi ja uusi teknologia
Ihminen on sen sijaan luonut ympärilleen keinotekoisen sähkömagneettisen ympäristön, joka haavoittaa luonnon heikkojen kenttien informaation varassa toimivia lajeja; lintuja ja mehiläisiä.
Kännykkätiede – pelissä rahat ja henki
“Altistaako runsas matkapuhelimenkäyttö kasvainriskille” on kysymys, joka edelleen odottaa lopullista vastausta.

Julkaistu

Langatonta teknologiaa ei pitäisi käyttää kouluissa tai esikouluissa lapsiin ja henkilökuntaan kohdistuvien terveysriskien vuoksi


Langatonta teknologiaa ei pitäisi käyttää kouluissa tai esikouluissa lapsiin ja henkilökuntaan kohdistuvien terveysriskien vuoksi

Lapsissa on Suomen tulevaisuus. Heidän terveytensä ja hyvinvointinsa ovat erityisen painoarvoinen asia. Tiedetään, että lapset ovat herkempiä UV-säteilylle, kemikaaleille ja lääkeaineille. He ovat myös

todistetusti aikuisia herkempiä sähkömagneettisille kentille. Teknologiavalinnat kouluissa ovat avainasemassa lasten terveysnäkökohtia ajatellen.


Suomi on tunnettu maailmalla opetuksen mallimaana. Voimme vahvistaa käsitystä noudattamalla arvovaltaisten asiantuntijoiden liitekirjeessä esittämiä perusteluja koulujen teknologiavalinnoille.

Kiteytetysti: Ei langatonta teknologiaa lasten käyttöön. Koska koululaisten täytyy voida perehtyä tietotekniikkaan, he suurella

todennäköisyydellä saavuttavat parempia oppimistuloksia kaapeliteknologiaa käyttämällä, koska se ei vaaranna heidän hyvinvointiaan nyt, tai tulevaisuudessa.

Langatonta teknologiaa ei pitäisi käyttää kouluissa tai esikouluissa lapsiin ja henkilökuntaan kohdistuvien terveysriskien vuoksi (PDF)

Rainer Nyberg

Emeritusprofessori

Vaasa

Erja Tamminen

tietokirjailija

Järvenpää


Asuinparatiisina sähkösuojattu koti
Saksassa syntyi jo 60-luvulla koulukunta nimeltä Rakennusbiologia, jonka perustajan Dr. Anton Schneiderin oppien kulmakivi on sähkömagneettisten kenttien minimoiminen rakentamisessa.
Luonnon sähkömagnetismi ja uusi teknologia
Ihminen on sen sijaan luonut ympärilleen keinotekoisen sähkömagneettisen ympäristön, joka haavoittaa luonnon heikkojen kenttien informaation varassa toimivia lajeja; lintuja ja mehiläisiä.
Kännykkätiede – pelissä rahat ja henki
“Altistaako runsas matkapuhelimenkäyttö kasvainriskille” on kysymys, joka edelleen odottaa lopullista vastausta.

Julkaistu

Tietoa sähköherkkyydestä


Tietoa sähköherkkyydestä

Ympäristömme sähkömagneettinen säteily on lisääntynyt – erityisesti langaton teknologia. Sama pätee kemikaalikuormitukseen. Myös sähköherkkien määrä on kasvussa. Altistus sähkömagneettisille kentille, elektroniikan palonestoaineille tai hammaspaikkojen amalgaamille näyttäisi olevan sähköherkkyyden taustalla. Mitä sanoo tiede?


Jo 1800-luvun lopulla elänyt Nikola Tesla, sähköalan suuri keksijä ja tutkija, kärsi invalidisoivista oireista rakkaiden sähkölaitteidensa äärellä. Tehdessään suuria keksintöjä Tesla altisti itseään samalla voimakkaille sähkö- ja magneettikentille. Hän tunsi ihollaan kuumottavia väristyksiä, muistihäiriöt ja rajut pulssin heilahtelut olivat hänelle tyypillisiä oireita. Tesla oli ääniherkkä ja valoherkkä.

Lähes sata vuotta myöhemmin, 1980-luvulla alkoi Ruotsista, Norjasta, Saksasta, Ranskasta ja Suomesta kantautua raportteja samankaltaisista oireista näyttöpäätetyöntekijöiden keskuudessa. Ensin tulivat iho-oireet, polttelu, pistely ja kuumotus. Osa potilaista alkoi saada myös hermostollisia oireita: päänsärkyä, huimausta, koordinaatiovaikeuksia, keskittymiskyvyn ja muistin ongelmia, tinnitusta, verenkiertohäiriöitä ja voimattomuutta. Lisäksi lukemattomat kivut ja säryt sekä hormonaaliset ja sisäeritystoiminnan häiriöt. Sähköherkät ovat huomanneet olevansa myös ääniherkkiä, kemikaaliherkkiä ja valoherkkiä. Moni kärsii erilaisista allergioista. Oireet raportoidaan alkaviksi usein juuri näyttöpäätetyössä, mutta kansainvälisten kyselytutkimusten mukaan matkapuhelin tai joku voimakkaasti säteilevä elektroninen laite voi laukaista ne. Mikäli sähkölle herkistynyt jatkaa itsensä altistamista, voi oireilu edetä niin pitkälle, ettei hän enää siedä valaistustakaan. Moni kokee saavansa helpotusta oireisiinsa muutosta maalle vähäsähköisempään ympäristöön tai kodin sähkösaneerauksesta.

Sähköherkälle potilaalle erityisiä haasteita asettavat ympäristön yhä lisääntyvät langattomat tietoverkot. Monilla työpaikoilla ja kodeissa on luovuttu kiinteästä puhelin- ja internet-teknologiasta ja siirrytty langattomaan viestintään. Altistuminen sähkömagneettisille kentille kasvaa.

Matkapuhelinteknologian, kännyköiden ja tukiasemien lisäksi langaton kotipuhelin, monet kodin sähkölaitteet, TV, tietokone, loisteputket ja energiansäästölamput sekä voimajohdot laukaisevat oireet. Valaisimissa käytetyt himmentimet, muuttajat ja energiasäästölamput tuottavat sähköverkkoon häiriöpiikkejä eli transientteja, jotka sähköherkät kokevat erityisen ongelmallisiksi.

Eri maiden kyselytutkimuksissa on havaittu, että noin 3 – 10 prosenttia väestöstä reagoi sähkömagneettisille kentille.

Elinympäristössämme on tekijöitä, jotka horjuttavat herkän kehon tasapainoa ja saattavat altistaa sähköherkkyydelle. Taustalta löytyy homeelle, raskasmetalleille ja kemikaaleille altistumista.

Sähköherkkyys ja kemikaalit

Ruotsalaisprofessori Lennart Hardell on pilotti-tutkimuksessaan löytänyt sähköherkkien verestä enemmän haitallisia palonestokemikaaleja kuin terveiltä verrokeilta. Kokeeseen osallistui 13 sähköherkkää ja vertailuryhmään 21 tervettä. Sähköherkiksi itsensä kokevien verestä löytyi palonestoainetta BDE-47, joka kuuluu PBDE-ryhmään, bromattuihin yhdisteisiin, joita aiemmin käytettiin elektroniikassa. Kyseisen kemikaalin nähtiin lisääntyvän voimakkaasti äidinmaidossa 1980-luvulla.

Bromattuja tai kloorattuja hiilivetyjä sekä orgaanisia fosfaatteja on käytetty sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteissa jo vuosikymmeniä. Kemikaaleja esiintyy myös muoveissa ja tekstiileissä. Pitkälti Ruotsissa tehtyjä tutkimuksia voidaan kiittää siitä, että tuotteiden vaarallisuus on tuotu päivänvaloon. Ruotsalaiset ovat käynnistäneet aiheesta maailmanlaajuisia tutkimushankkeitakin. Monet palonestoaineina käytettävät kemikaalit ovat rasvaliukoisia ja siksi luonteeltaan eliöihin kertyviä ja pysyviä sekä äärimmäisen allergisoivia. Sellaisetkin tuotteet, joita tähän asti on pidetty täysin turvallisina, ovat eläinkokeiden mukaan osoittautuneet haitallisiksi. Pitkään käytetyn dekabromidifenyylieetterin on eläinkokeissa todettu aiheuttavan kehitysvaurioita. Tiettyjen bromiyhdisteiden muuntumistuotteet voivat häiritä hormonitoimintaa. Sveitsiläisten tutkijoiden mukaan ne kykenevät erityisesti sikiövaiheessa vaikuttamaan aivojen ja sukuelinten kehitykseen molemmilla sukupuolilla ja aiheuttamaan muun muassa kaksineuvoisuutta sekä kivesten kehityshäiriöitä.

Elintarvikemuoveihin lisätyn Bisfenoli-A:n (BPA) tiedetään ihmiselimistössä toimivan naishormoni estrogeenin tavoin. Se on yhdistetty moniin sairauksiin, muun muassa syöpiin, synnynnäisiin epämuodostumiin ja lasten aivojen kehityshäiriöihin. Kuten muutkin hormonaaliset kemikaalit, myös BPA näyttää aiheuttavan hormonitoiminnan häiriöitä äärimmäisen pieninä pitoisuuksina. BPA:n käyttöä on pyritty rajoittamaan ja korvaamaan kemikaaleilla Bisfenoli-S (BPS) ja Bisfenoli-F (BPF).

Environmental Health Perspectives (2015) julkaisi kemikaaleista 32 tutkimusta kattavan katsausartikkelin, jonka mukaan korvaavat tuotteet BPS ja BPF ovat hormonaalisesti yhtä aktiivisia kuin BPA ja niillä on samankaltaisia haittavaikutuksia.

Elektronisissa laitteissa käytetään nykyisin palonestoon kahta yhdistettä, tetrabromi-bisfenoli A:ta (TBBPA) ja tetrakloori-bisphenoli A:ta (TCBPA). Kemikaalit ovat läheistä sukua Bisfenoli A:lle (BPA). BPA on yhdistetty myös lihavuuteen ja aineenvaihdunnan häiriöihin. Se voi aktivoida kantasoluja kasvattamaan rasvasoluja. Tämä nähtiin seeprakaloilla tehdyssä tutkimuksessa.

Kaloille annettiin 11 päivän ajan pieniä BPA-annoksia, joita vertailuryhmä ei saanut. Kuukauden kuluttua kemikaaleja saaneet seeprakalat olivat painavampia kuin verrokit, mikä osoitti rasvasolujen määrän kasvua. Seeprakala on läpinäkyvä, joten rasvan määrän kertyminen tärkeisiin elimiin ja kalan kylkiin oli helppo havaita.

Tietokone altistaa kemikaaleille

Kyselytutkimusten perusteella pääasiassa tietokoneen ja kännykän on nähty laukaisevan sähköherkkyyden. Hyvin edustettu ammattiryhmä sähköherkkien yhdistyksessä on pitkään tietotekniikkaa työssään käyttäneet naiset ja IT-alan ammattilaiset kumpaakin sukupuolta.

Moni kokee, että sairastumisen kannalta ratkaisevaa on ollut uuden tietokoneen hankkiminen. Tietokoneen piirikorteissa ja muovikuoressa on jopa kymmenprosenttisesti palonestokemikaaleja. Koneen muovikuoren pistävä haju johtuu ilmeisesti näistä kemikaaleista. Kun uusi tietokone on tuotu työtilaan, käyttäjän etäisyydeltä on voitu mitata jopa 100 ng/m³ (nanogrammaa kuutiometriä kohti) korkeita pitoisuuksia. Koneen sisälämpötila saattaa käytön aikana nousta aina 120 Cº:en, jolloin kemikaalejakin varmuudella vapautuu huoneilmaan. Kemikaalipartikkelit voivat sitoutua ilman pölyhiukkasiin ja kertyä iholle tai joutua hengitysteiden kautta verenkiertoon. Professori Dennis Henshawn tutkimukset osoittavat, että tällaiset partikkelit kykenevät varautumaan sähköisesti, jolloin ne voivat reagoida iholla.

Japanilaisen Hajime Kimatan tutkimustulokset tukevat aiemmin mainittuja professori Lennart Hardellin havaintoja sähköherkillä. Kimata istutti 52 koehenkilöä videoiden ääreen jaettuna kahteen ryhmään siten, että toisessa koehenkilöt puhuivat tunnin matkapuhelimeen, toisella ryhmällä ei ollut puhelinta käytössään.

International Archives of Allergy and Immunology –tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoitti matkapuhelimen mikroaaltosäteilyn lisäävän allergisia reaktioita aikaansaavien kemikaalien muodostumista veressä. Aiheutuiko reaktio puhelimen kemikaaleista vai säteilystä, tai niiden yhteisvaikutuksesta?

Sähköherkkyys ja amalgaami

Elohopea on jo yli sadan vuoden ajan herättänyt ristiriitaisia mielipiteitä asiantuntijoiden parissa. Vuosisadan alussa sitä pidettiin tärkeänä lääkkeenä ja elohopeaa piti eräiden ohjeiden mukaan juoda pieni kulaus suoliston kunnon ylläpitämiseksi. Vielä 40-luvulla lasten ikeniin hierottiin pulveria, joka sisälsi elohopeakloridia. Tällä toimenpiteellä yritettiin estää ikenien tulehtumista. Lapset alkoivat saada merkillisiä oireita raajoihinsa ja yleinen terveydentila laski. Äkillistä paranemista alkoi tapahtua pian sen jälkeen, kun pulverin käytöstä päätettiin luopua. Tosin koskaan ei virallisesti tunnustettu, että elohopea oli syynä lasten kokemiin oireisiin.

Myös sähköherkät ovat todenneet, että amalgaamipaikoista vapautuva elohopea on kemikaalien ohella merkittävä sairauden laukaiseva tekijä. Amalgaamipaikkojen saneeraus on helpottanut monen sähköherkän oireita. Tieto ei yllätä. Neuroepidemiology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa (Griesz-Brisson M) havaittiin, että 22 sähköherkästä koehenkilöstä 84,5 prosentilla oli kehossa raskasmetallikuormitusta, myös elohopeaa, ja osalla tutkittavista ilmeni yliherkkyyttä raskasmetalleille.

Käytä biohammaslääkäriä

Biohammaslääkärit ovat perehtyneet mekaanisiin suojaustoimenpiteisiin hammashoidon aikana. Nielun, hengitysteiden ja silmien suojaus on amalgaamipaikkoja käsiteltäessä ja saneerattaessa välttämätöntä. Potilaan pitäisi osata vaatia näitä toimenpiteitä muiltakin hammaslääkäreiltä, sillä elohopeaa voi päästä kulkeutumaan keskushermostoon paikkoja vaihdettaessa.

Elohopean puoliintumisajoista on ollut kiistaa. Ruotsalaisen hammaslääkärin Patrick Störtebeckerin tutkimuksista käy ilmi, että työssään amalgaamipaikoista vapautuvalle elohopealle altistuneiden hammaslääkäreiden aivokudoksesta löytyi patologisissa tutkimuksissa suuria määriä elohopeaa vielä vuosia sen jälkeen, kun he olivat jääneet työstään eläkkeelle. Jorma Leistevuo Turun yliopistosta julkaisi 2002 väitöstutkimuksen, joka selvästi osoittaa, että amalgaamipaikoista vapautuu elimistöön epäorgaanista elohopeaa, josta osa muuttuu elimistön oman bakteerikannan vaikutuksesta vaaralliseksi metyylielohopeaksi. Leistevuon ryhmä havaitsi, että koehenkilöiden amalgaamipaikat lisäsivät ulosteen elohopeapitoisuutta yli kaksinkertaiseksi verrattuna henkilöihin, joilla paikkoja ei ollut. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) internet-sivuilla kerrotaan edelleen:

”Usein huolta aiheuttavat elohopeaa sisältävät amalgaamipaikat. Näissä elohopea on kuitenkin alkuainemuodossa, jonka ei ole todettu olevan haitallinen ihmiselle. Terveyshaittaepäilyjen vuoksi amalgaamipaikkojen käyttöä on kuitenkin vähennetty.” 

Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan lakia elohopeaa sisältävien yhdisteiden käytön rajoittamiseksi. Kyseinen Minamatan sopimus astuu voimaan vuonna 2018. Sopimuksessa mainitaan myös hammaspaikkojen sisältämä elohopea. Käyttöä ei kielletä, mutta laki ohjaa sopimuksen allekirjoittaneita maita vähentämään amalgaamin käyttöä ja siirtymään muovisiin tai keraamisiin paikkausmateriaaleihin.

Sähköherkkyys ja sähkömagneettiset kentät

Herkistyneiden tilanne eri maissa

Useat tutkimukset osoittavat, että sähköherkkyys liittyy sähkömagneettisiin kenttiin, mikä on myös herkistyneiden oma kokemus. Joissain maissa sähköherkkyys on tunnustettu toimintarajoitteeksi tai tuomioistuimen päätöksellä on myönnetty korvausta työkyvyn menettämisestä.

Sähköherkkyys Suomessa

Toisin kuten Ruotsissa, sähköherkillä ei Suomessa ole vammaisstatusta, mikä heikentää sairastuneiden yhteiskunnallista asemaa ja yhdenvertaisuutta. Sähköherkkien taloudellinen tilanne on usein heikko, koska sairauden perusteella ei edelleenkään voi saada päivärahaa, vaikkakin oireyhtymä on tunnustettu. R68.81-diagnoosikoodi ei sellaisenaan oikeuta KELA-korvaukseen.

Suomessa SOTERKO-työryhmä (Säteilyturvakeskus, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tiedotti 2014:

”Ympäristöyliherkkyys on lisätty suomalaiseen ICD-10 -tautiluokitukseen nimikkeellä R68.81: Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille. Ympäristöherkkyydeksi kutsutaan tilaa, jossa ihminen saa terveyttä haittaavia oireita tietyssä työ- tai elinympäristössä, vaikka sama ympäristö ei aiheuta oireita valtaosalle muita ihmisiä. Oireet yhdistetään mm. erilaisiin kemikaaleihin, hajusteisiin, mikrobiologisiin tekijöihin sekä sähkömagneettisiin kenttiin. Tautinimikkeen käyttöön ottaminen edistää potilaiden ohjaamista hoitoon sekä ympäristöherkkyyden tilastointia ja tutkimusta.”

Hoitona sähköherkille suositellaan kognitiivista käyttäytymisterapiaa, vaikka sen ei kyselytutkimusten mukaan tiedetä auttavan. Perusteluna terapialle on esitetty näkemys, ettei sähkömagneettisille kentille altistuminen aiheuta sähköherkkyyttä eikä ihmisen kehoon vaikuttavia mekanismeja tunneta.

Emeritusprofessori Martin L. Pall Washingtonin yliopistosta on eri mieltä. Martin Pallin mukaan sähkömagneettisilla kentillä on sekä terapeuttisia että haitallisia vaikutuksia:

”Jänniteherkkien kalsiumkanavien stimuloiminen tuottaa ei-termisiä eli biologisia vasteita sekä ihmisillä että kehittyneillä eläimillä erilaisten tapahtumaketjujen kautta. Tämä voi selittää sekä säteilyn terapeuttisia että patofysiologisia vaikutuksia – myös sähköherkkien ja kemikaaliherkkien reaktioita.”

Mitä sähkömagneettisiin hoitoihin tulee, nehän eivät toimisi, ellei heikoillakin signaaleilla heräisi vastetta elimistön toiminnoissa. Neurologisissa sairauksissa ja masennuksen hoidossa on toteutettu aivojen magneettistimulaatiohoitoa (TMS, transcranial magnetic stimulation) hyvällä menestyksellä Suomessakin. TMS-hoidossa vaihdellaan heikkoa magneettikenttää nopeasti pään ulkopuolella siihen tarkoitetun kelan avulla. 

Kyselytutkimuksen mukaan 7 % väestöstä – noin 350 000 ihmisen -arvioidaan olevan ympäristöherkkiä.

Matkapuhelimen käyttöön liittyviä tuntemuksia kartoittavassa COSMOS-tutkimuksessa 10 000 vastaajan väliaikatietojen osalta on saatu selville, että ainakin joskus kännykkää käyttäessä koehenkilö kokee

  • lämmön tunnetta korvalla, 50%
  • lämmön tunnetta kasvoilla, 26%
  • käsien puutumista, 31%
  • tinnitusta, 16%
  • päänsärkyä, 10%
  • kuulon alenemista, 10%
  • huimausta, 8%
  • pahoinvointia, 3%

Suomessa sähköherkkyyttä on tutkittu lähinnä provokaatiotutkimusten avulla. Turun neurotieteen laitoksella Myoung Kwon testissä koehenkilöille luvattiin jopa palkkio, mikäli he tunnistaisivat 75 prosenttia matkapuhelinsäteilyn altistustoistoista oikein. Koe esiteltiin sähköherkkyystutkimuksena, vaikka ainoastaan kaksi henkilöä 84:stä arvioi olevansa herkistyneitä. Tutkimustilassa oli runsaasti tunnistusta vaikeuttavia ulkopuolisia kenttiä. Lisäksi matkapuhelimen altistustoistot tulivat tunnistamisen kannalta aivan liian tiheään. Nokia toimitti tutkimukseen kännykät ja osin rahoitti sitä TEKES:n kautta yhdessä teleoperaattoreiden kanssa. Teollisuuden edustajat istuivat myös tutkimuksen johtoryhmässä.

Helsingin yliopiston dosentti Dariusz Leszczynski on arvostellut provokaatiotestejä epätieteellisinä, koska niiden perusteella ei voi päätellä mitään sähköherkkyyden vaikutusmekanismeista. Leszczynski toimi 15 vuoden ajan Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessorina ja matkapuhelinsäteilyn biologisten vaikutusten asiantuntijana. Hän olisi halunnut tutkia myös sähköherkkyyttä, mutta Säteilyturvakeskus kielsi häneltä tämän tutkimusalueen.

Miten sähköherkkyyttä sitten pitäisi tutkia?

”Oikea tapa olisi ottaa kudosnäyte ennen ja jälkeen altistuksen. Näytteessä saattaa altistuksen jälkeen esiintyä esimerkiksi muutoksia joko proteiineissa tai hormoneissa”, kommmentoi Leszczynski.

Dariusz Leszczynskin mukaan on tehty vasta kolme tutkimusta sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista ihmiseen. Yksi kolmesta on hänen oma pilotti-tutkimuksensa:

BMC-Genomics -tiedelehdessä vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa altistettiin kymmenen terveen koehenkilön käsivarren ihoa matkapuhelinsäteilylle (SAR 1.3 W/kg). Altistetulta ja altistamattomalta ihoalueelta otettiin biopsiat, jotka tutkittiin. Tulosten kannalta mielenkiintoista oli se, että samat kahdeksan proteiinia, jotka reagoivat myös aiemmissa solututkimuksissa, osoittivat tilastollisesti merkitseviä muutoksia koehenkilöiden altistetulla iholla.

Kahdessa muussa tutkimuksessa, joihin Leszczynski viittaa, tarkasteltiin aivojen sokeriaineenvaihdunnan muutoksia matkapuhelinsäteilylle altistuvilla ei-sähköherkillä koehenkilöillä. Näissäkin nähtiin vaikutuksia.

Olisiko italialaisryhmän tutkimus mahdollista toteuttaa sähköherkillä myös Suomessa? Lucan tutkimusryhmän mukaan sähköherkkyydessä voi olla kyse elimistön fyysis-kemiallisesta stressireaktiosta, mikä ilmeni selvitettäessä hapettuneen ubikinonin ja ubikinonin välistä suhdetta. Sähköherkillä hapettunutta ubikinonia oli merkittävästi enemmän kontrolliryhmään nähden. Ubikinoni on tärkeä ihon suojaamisessa fyysis-kemiallisia stressitekijöitä vastaan. Toinen havainto liittyi genotyyppianalyysiin, jossa nähtiin mutaatio tietynlaisissa geenien muodoissa, mikä ennusti sähköherkkyyden kehittymisen riskin jopa 9,7-kertaiseksi kontrolliryhmään nähden.

”Sähköherkkyyttä täytyy olla olemassa. Muutoin olisi kyse yhdestä ja ainoasta ympäristöfaktorista, jonka vaikutuksille ei olisi olemassa herkemmin reagoivaa alaryhmää. Kaikilla vastaavilla alueilla alaryhmä esiintyy. Miksi sähkömagneettiset kentät olisivat poikkeus? Tarvitsemme tasokasta tieteellistä tutkimusta alaryhmän laajuuden selvittämiseksi ja tietoa siitä, minkä tasoiset sähkömagneettiset kentät oireita aiheuttavat”, kommentoi Leszczynski Yliopisto-lehdessä 2014.

Sähköherkkyys Ruotsissa

Ruotsissa sähköherkkyys on tunnustettu toimintarajoitteeksi, mutta ei sairaudeksi. Ruotsin potilasyhdistys (FEB) on ollut jäsenenä vammaisten katto-organisaatiossa (HSO) vuodesta 1994 ja saanut toiminnalleen taloudellista tukea. Ruotsissa on suhtauduttu edistyksellisesti sähköherkkyyteen. Jotkut kaupungit ja kunnat tukevat sähkösaneerausta kodeissa ja työpaikoilla, sairaaloissa on sähkösuojattuja huoneita. Myös hankkeita vähemmän säteilevien alueiden perustamiseksi on meneillään.

Ruotsin sosiaalihallituksen kysely kaikkien ruotsalaisten keskuudessa osoittaa, että 3,1 % kärsii sähköherkkyysoireista. Västerbottenissa asukkaista yli 22 prosenttia on osoittautunut eriasteisesti ympäristösairaiksi. Tutkimuksen mukaan jopa 75 prosenttia sisäilmasairaista oireili myös sähkömagneettisille kentille ja/tai kemikaaleille.

Dosentti Olle Johansson on toiminut Tukholman Karoliinisessa sairaalassa tutkijana. Hän kiinnostui sähköherkkyydestä jo 80-luvulla kuullessaan radiohaastattelun, jossa sairastuneet kertoivat oireistaan. Etenkin ihoreaktiot kiinnostivat Johanssonia. Hän onkin vuosien varrella tutkinut näyttöpäätetyöntekijöiden oireita ja osoittanut, miten altistunut iho poikkeaa terveestä. Iho-oireista kärsivien biopsioista löytyi suuri määrä allergiseen reaktioon viittaavia mast-soluja.

Johansson esittää, että korkea mast-solujen määrä voi selittää kliiniset oireet kuten kutinan, ihottuman, turvotuksen ja kivun tunteen iholla. Olle Johansson on työryhmineen tutkinut myös terveeksi itsensä kokevien reaktioita tietokoneen ja television ääressä.

Journal of Cutaneous Pathology–tiedelehdessä vuonna 2001 julkaistu tutkimus vahvisti sähköherkkien oireet mahdollisiksi terveilläkin. ”Terveille koehenkilöille ei odotettu syntyvän reaktioita, mutta toisin kävi”, toteaa Johansson. Tutkimusryhmä otti ihonäytteet 13 terveeltä henkilöltä ennen ja jälkeen kokeen. Heitä altistettiin sekä tietokoneen että television säteilylle 2-4 tunnin ajan. Koehenkilöt eivät kärsineet muista sairauksista tai allergioista, eikä kukaan raportoinut mitään poikkeavaa kokeen aikana. Altistuksen jälkeen voitiin todeta, että viidellä 13 henkilöstä lisääntyi mast-solujen määrä ihon verinahassa. Solut olivat mikroskoopilla tarkasteltaessa ryhmittyneet ihon pintaosiin ja muuttaneet muotoaan. Ihomuutokset olivat samanlaisia kuin röntgenin tai heikon radioaktiivisen säteilyn jäljiltä. Vuorokausi altistuksen jälkeen reaktio palautui ennalleen.

Igor Belyav kumppaneineen altisti sekä terveiden että sähköherkkien valkoisia verisoluja matalataajuisille ja korkeataajuisille sähkömagneettisille kentille. Seurauksena kummallakin ryhmällä todettiin muutoksia solujen tuman kromatiineissa. Reaktiot olivat palautuvia, mutta sähköherkillä voimakkaampia ja palautuminen oli hitaampaa kuin terveillä.

Johanssonia kiinnostavat ihoreaktioiden lisäksi neurologiset oireet. Olle Johansson ja Mary Redmayne pohtivat Journal of Toxicology and Environmental Health –tiedelehdessä (2014), voivatko hermoja suojaavan myeliinin vauriot selittää sähköherkkien oireita. Myeliini on paljon rasvaa ja pitkiä hiilivetyketjuja sisältävä kalvo, joka kehittyy vähitellen lapsuuden ja nuoruuden aikana suojaamaan keskus- ja muuta hermostoa sekä edistämään hermoimpulssien kulkua. Myeliinivaurioihin liittyvillä sairauksilla ja sähköherkkyydellä on paljolti yhtäläisyyksiä.

Ranskassa hoitoa sähköherkille

Ranskalainen lääkäri Dominique Belpomme on sähköherkkyyden asiantuntija. Hän hoitaa ECERI- klinikallaan (European Cancer and Environment Research Institute) sähköherkkiä ja muita ympäristösairaita. Belpomme on laajentanut ympäristösairauden käsitettä myös syöpäpotilaisiin sekä Alzheimerin taudista ja autismista kärsiviin. Belpomme korostaa, että sairauksien taustalta löytyy yhä useammin altistava elinympäristö.

Belpomme on klinikallaan tutkinut yli tuhatta sähköherkkää. Heiltä on löytynyt jopa 2-10 -kertaisia veren histamiinipitoisuuksia normaaliarvoihin nähden. Lisäksi on viitteitä veriaivoesteen läpäisevyyden lisääntymisestä, melatoniinitasojen madaltumisesta, aivoverenkierron häiriöitä sekä poikkeavuutta stressiproteiini- ja myeliinitasoja osoittavissa parametreissa. Belpomme korostaa, että kyse on objektiivisista löydöksistä.

Sähköherkkyys yleistyy nopeasti ja syyksi ilmiöön Belpomme näkee sähkömagneettisten kenttien, erityisesti langattomien verkkojen, laajenemisen: ”Langattoman teknologian vaikutus terveyteen kiistetään puhtaasti taloudellisista syistä. Verkkoja myös laajennetaan puhtaasti taloudellisista syistä, vaikka suuri osa tiedemiehistä katsoo teknologiaan liittyvän riskejä.”

Mikä on sähköherkkien asema Ranskassa? Suomenkin lehdistössä kirjoitettiin keväällä 2014 Pariisissa asuvasta 32-vuotiaasta miehestä, joka sai paikallishallinnolta oikeuden päätöksellä korvausta hankkiakseen suojavaatteita langattomia verkkoja vastaan. Mies ei pysty käymään työssä sähköherkkyysoireiden vuoksi.

“Jotkut ovat jo saaneet Ranskassa työpaikalla erityisaseman sähköyliherkkyyden vuoksi, mutta tietääksemme tämä on ensimmäinen tapaus, jossa maksetaan korvauksia”, kertoi Le Mondelle keväällä 2014 Ranskan sähköherkkien yhdistyksen puheenjohtaja Sophie Pelletier.

Tietoa Saksasta

Saksassa sähköherkkyydestä arvioidaan kärsivän noin yhdeksän prosenttia väestöstä. Ympäristölääketieteen erikoislääkärit ovat vedonneet sairauden hyväksymisen puolesta (Freiburgin vetoomus, 2012):

“Sähköherkkien määrä on kasvussa. Heille voi kehittyä vakavia oireita

välittömästi altistuksen jälkeen tai muutamia tunteja altistumisesta. Lääkäreinä pidämme hyvänä asiana sitä, että Ruotsi on tunnustanut sähköherkät toimintarajoitteisiksi. Haluamme muistuttaa, että Euroopan Parlamentti on kehottanut jäsenvaltioita seuraamaan Ruotsin esimerkkiä. Myös Yhdysvalloissa osavaltioiden kuvernöörit ovat kiinnittäneet kansalaisten huomiota sähköherkkyyden aiheuttamiin vakaviin seuraamuksiin.”

 

Sähköfyysikko Lebrecht von Klitzing on Saksassa tunnettu sähköherkkyystutkija. Hän julkaisi 2013 Electromagnetic Biology and Medicine-tiedelehdessä sähköherkkyyden tutkimista käsittelevän hypoteesinsa: Klitzing painottaa, että kyse on autonomisen hermoston reaktioista, jotka vaihtelevat yksilöllisesti. Tutkittaessa olisi tärkeätä erottaa aidosti sähköherkät koehenkilöt heistä, joiden oireet johtuvat muista tekijöistä.

Tähänastiset sähköherkillä tehdyt provokaatiotestit (Rubin & al.), ovat epäonnistuneet ehkä siksi, että tutkittavien joukko on voinut olla liian pieni, oireiden kirjo vaihteleva tai reaktiomalli on puuttunut. Testeissä on keskitytty tarkkailemaan ainoastaan lyhyen aikavälin vaikutuksia, vaikka sähköherkkien oireet usein tulevat vasta viiveellä. Tämä on merkittävä puute. Klitzing on omissa EEG-tutkimuksissaan (=aivosähkökäyrä) nähnyt, että reaktiot koehenkilöitä altistettaessa ilmenevät vähitellen ja myös katoavat vähitellen. Kaikki eivät reagoi.

Klitzing suosittelee tutkimusmenetelmää, jossa samanaikaisesti mitattaisiin autonomisen hermoston parametreja kuten sydämen sykkeen vaihtelua, mikroverenkiertoa ja ihon sähköistä potentiaalia.

Myös Michael Landgrebe ja viisi muuta Regensburgin yliopiston tutkijaa selvittivät kokeellisesti, onko sähköherkkien aivokuoren toiminnassa jotain epätavallista. Tulokset julkaistiin vuonna 2007 Journal of Psychosomatic Research -tiedelehdessä. Kokeessa sähköherkkien ja kahden vertailuryhmään kuuluvien aivoihin indusoitiin sähkövirtoja ja aivokuoren reaktioita niihin mitattiin elektrodeilla. Sähköherkillä aivokuori välitti tietynlaisia impulsseja selvästi heikommin kuin vertailuryhmillä. Tutkijat pitävät mahdollisena, että tämä ero on yhteydessä mukautumisresurssien puutteeseen, mikä selittää potilaiden herkkyyden ympäristövaikutuksille. Se voi heijastaa myös erityistä haavoittuvuutta sähkömagneettisille kentille. Tutkijat viittaavat artikkelin ilmestymisen aikoihin julkaistuun tutkimukseen, joka osoitti sähkömagneettisen säteilyn vaikuttavan terveiden vapaaehtoisten aivokuoren herkkyyteen.

Toisessa, vuonna 2008 Psychological Medicine -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa Michael Landgrebe ja seitsemän muuta tutkijaa selvittivät edellistä tutkimusta suurempaa koeryhmää käyttäen sähköherkissä havaittavia kognitiivisia ja neurobiologisia muutoksia. Aivokuoren toiminnan suhteen tulokset olivat samansuuntaiset sillä erotuksella, että vanhimmassa ikäryhmässä sähköherkät erosivat kontrolliryhmästä päinvastaiseen suuntaan kuin muissa ikäryhmissä: aivokuoren signaalin välitys olikin vahvempi. Tutkimuksen toisen tuloksen mukaan sähköherkät erottivat sähkövirtojen valeindusointeja oikeista huonommin kuin vertailuryhmä. Kyselyissä havaittiin eroja muun muassa siinä, että sähköherkät pohtivat sairauksiaan enemmän kuin muut, mikä kai on luonnollista, kun ihmisellä on tavallista enemmän oireita.

Tutkijoiden mukaan olisi selvitettävä, eroaako kännykkäsäteilyn aiheuttama reaktio sähköherkkien aivokuoressa terveissä havaittavasta reaktioista. Tutkijat eivät voi lukea pois sitä mahdollisuutta, että pitkäaikainen altistus sähkömagneettiselle säteilylle yhdessä yksilön tavallista suuremman haavoittuvuuden kanssa voi johtaa tiedollisten prosessien myötävaikutuksella sähköherkkyydelle tyypillisten oireiden syntyyn.

Kanadassa toimii ympäristöherkkyyksien hoitoklinikka

Kanadalainen geriatrian erikoislääkäri, professori Roy Fox, on tunnettu ympäristöherkkyyksien asiantuntija. Hän on johtanut vuodesta 1994 lähtien Halifaksissa sijaitsevaa klinikkaa nimeltä Capital Health Integrative Chronic Care Service. Klinikka on Nova Scotian julkishallinnon rahoittama laitos, ja siellä hoidetaan monikemikaaliherkkiä ja sähköherkkiä potilaita, fibromyalgiaa sekä kroonista väsymysoireyhtymää. Tunnusomaista Foxin potilaille on se, että heidän tilansa on kroonistunut.

Roy Foxilla on ympäristöherkkyydestä myös omakohtaista kokemusta, sillä hän sairastui monikemikaaliherkkyyteen vuosina 1990-91, kun sairaalan sisäilmaan joutui vahingossa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Fox sekä yli sata muuta sairaalan kuudestasadasta työntekijästä sairastuivat monikemikaaliherkkyyteen. Huomattavalla osalla työntekijöistä kehittyi myös sähköherkkyys. Fox katsoo, että useiden lääkäreiden herkistyminen auttoi muuttamaan asenteita ympäristöherkkyyksiä kohtaan koko Nova Scotian provinssissa.

Potilaita Foxin klinikalla on kerrallaan noin 600-700. Sairaalan hoitotiloihin on valittu luonnonmukaisia rakennusmateriaaleja, jotka sopivat ympäristöherkille potilaille. Klinikalla hoidetaan ympäristöherkkyyksiä kokonaisvaltaisesti. Hoitoon kuuluu potilaan ruokavalion tarkistaminen ja kaikkien herkistymistä aiheuttavien yhdisteiden ja materiaalien välttäminen. Myös saunaa käytetään yhtenä kehoa puhdistavana hoitona.

Fox näkee sähköherkkyyden ja kemialliset ympäristöherkkyydet viisaasti samana, keskushermostoon vaikuttavana sairauden kahtena eri ilmenemismuotona. “Keskeisherkistymissyndrooman”, josta on kirjoittanut reumatologi Muhammed B. Yunus, muita ilmenemismuotoja ovat monikemikaaliherkkyys, migreenit, suolen ja virtsarakon oireet, fibromyalgia ja krooninen väsymysoireyhtymä.

Tohtori Fox ei missään nimessä käyttäisi hoidoissa psyykenlääkkeitä, paitsi jos potilaalla selvästi on ahdistusta tai masennusta, eikä muu hoito tuota siihen tuloksia. Sähköherkkyys “ei ole fobia”, hän sanoo painokkaasti, eivätkä sähköherkät hänen kokemuksensa mukaan kärsi sen useammin mielen sairauksista kuin muutkaan.

Sähköherkkyys Yhdysvalloissa

Amerikkalainen sydänkirurgi William Rea sairastui sähköherkkyyteen työskennellessään leikkaussalissa voimakkaasti säteilevien laitteiden keskellä. Hän alkoi saada neurologisia reaktioita ja allergiaa muistuttavia oireita. Rea sai huomata, ettei sähköherkkyyteen ole juuri muita hoitokeinoja kuin säteilyn välttäminen. Niinpä hän perusti Dallasiin maailman ensimmäisen hoitoklinikan, Environmental Health Centerin. Rea on hoitanut klinikallaan tuhansia potilaita ympäri maailman. Sähköherkillä kehoon kertyneiden haitallisten yhdisteiden määrällä vaikuttaa olevan keskeinen merkitys herkistymisessä. Klinikan huoneilmasta onkin suodatettu pois hiukkaspäästöt ja kemikaalit. Hoitohuoneiden sähkömagneettiset kentät ovat mahdollisimman alhaiset.

Rea on myös kokeellisesti selvittänyt, pystyvätkö sähköherkät erottamaan säteilyn valealtistuksesta. He pystyvät. Useimmat ovat herkistyneet erityisesti tietyille säteilyn taajuuksille.

William Rea järjesti altistustutkimuksen, johon osallistui 100 henkilöä. Koe suoritettiin tilassa, joka oli äärimmäisen hyvin suojattu muilta paitsi altistuksessa käytetyiltä magneettikentiltä.

Testistä karsiutuivat vähitellen pois sellaiset henkilöt, jotka reagoivat altistuksen lisäksi myös plasebolle. Ensimmäisessä vaiheessa jäi jäljelle 25 hengen joukko, joka reagoi vain transientteja sisältävälle magneettikenttäaltistukselle taajuudella 0,5 – 5 MHz, voimakkuudeltaan 70-350 nT, mutta eivät plasebolle lainkaan. Tutkimuksen aikana mitattiin verenpainetta, pulssia ja lämpötilaa sekä autonomisen hermoston reaktioita. Mitattavissa parametreissa tapahtui altistuksen aikana merkittäviä muutoksia. Koetta jatkettiin edelleen myöhemmin altistamalla jäljelle jääneet 25 koehenkilöä ja sama määrä terveitä. Osoittautui, että 16 henkilöä reagoivat sataprosenttisesti juuri sille taajuudelle, jolle olivat osoittautuneet erityisesti olevansa herkistyneitäkin.

Rean tapaan amerikkalaisprofessori Andrew Marinon ryhmä onnistui jäljittämään sähköherkkien reaktiot. Marino on kehittänyt ärsyke-vaste-testin, jossa tuloksia analysoidaan epälineaarisin menetelmin. Reaktiot näkyvät altistettaessa koehenkilöitä sekä matalataajuisille kentille että radiotaajuuksille. Viimeisimmässä tutkimuksessa altistettiin sähköherkkää naislääkäriä 60 Hz:n sähkökentälle (300 V/m). Kaksoissokkoutetussa kokeessa ilmeni lihasten nykimistä, päänsärkyä ja väliin jääneitä sydämenlyöntejä 100 sekunnin sisällä kentän kytkeytymisestä päälle. Kun verrattiin vaikutusten lukumäärää ja astetta pulssimoduloidulla ja jatkuvalla säteilyllä lumeärsykkeeseen, havaittiin, että oireita aiheutti ensisijaisesti kenttätyypin muutos.

Yhdysvalloissa on monipuolisesti tutkittu sähköherkkyyttä. Tohtori William Morton on kohdannut sekä monikemikaaliherkkiä että sähköyliherkkiä. Mortonin mielenkiinnon asiaan herätti hammaspatologi Dave Downey joka oli työssään havainnut, että laajamittaiset hammasremontit, kruunujen, siltojen ym. asentaminen, saattoivat aiheuttaa potilailla vaikeita neurologisia ja jopa psykiatrisia oireita. Laboratorioanalyyseillä voitiin osoittaa, että näihin tiloihin liittyi myös porfyriinien aineenvaihdunnan häiriöitä.

Potilailla saattaa esiintyä keskus- ja ääreishermoston sekä autonomisen hermoston oireita. Joissain tapauksissa oireet rajoittuvat vain ihon alueelle valoherkkyytenä tai kutinana. Taustalta löytyy usein altistus ympäristömyrkyille kuten liuottimille ja raskasmetalleille. Morton löysi porfyrinopatiaa jopa 90 % monikemikaaliherkiltä potilailtaan sekä huomattavan monelta sähköherkältä.

Porfyriaa aiheuttavat eräät periytyvät geenit, joista osa voi olla peittyneinä ja ne saattavat laukaista oireet vasta porfyrogeenisten ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Tällaisia yhdisteitä ovat esimerkiksi eräät lääkeaineet, maalit, kemikaalit kuten formaldehydi, glykolieetteri, dioksiinit, (todennäköisesti myös jotkut palonestoaineet), metallipöly ja –höyry.

Venäjän sähköherkkyysluokitus

Oleg A. Grigoriev toimii varapuheenjohtajana Venäjän säteilyturvakeskuksessa (RNCNRP, Russian National Committee on Non-Ionizing Radiation) ja vastaa biologisten vaikutusten tutkimuksesta.

Grigoriev: ”On selvää, että jotkut yksilöt reagoivat muita herkemmin sähkömagneettisille kentille, mikä tulisi aina huomioida. Sähköherkkyydestä on olemassa kokeellisesti todistettuja raportteja jo 1960-luvulta. Professori Lukjanova on kirjoittanut aiheesta tuoreen katsausartikkelin.

Lääketieteellisissä tutkimuksissa syy-seuraus-suhdetta on hankala osoittaa. Kliinisissä tutkimuksissa on nähty autonomisen hermoston toiminnan epävakautta, mikä ilmenee sekä keskushermoston että sydämen ja verenkierron ongelmina. Asia on joka tapauksessa monimutkainen kokonaisuus ja vaatisi lisätutkimusta, johon Venäjälläkään ei ole rahoitusta. Venäjän säteilynormit ovat toisaalta tiukat ja alhaisilla altistusrajoilla pyritään ennalta ehkäisevästi huomioimaan, ettei terveydellistä haittaa koituisi nykyisille tai tuleville sukupolville.”

 

Säteilyviranomaiset selvittävät altistuneilla työperäistä ja yksilöllistä sähkömagneettista kuormitusta asuin- ja työympäristöissä. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti se, mille sähkömagneettisen säteilyn taajuudelle henkilö on aiemmin herkistynyt. Altistuminen luokitellaan tapahtuvaksi joko matalille taajuuksille eli sähköverkon 50 Hz, pulssimaiselle radiotaajuiselle säteilylle tai vastaavalle analogiselle säteilylle. Tekniikoilla tiedetään pitkän biologisten vaikutusten tutkimusperinteen valossa olevan hyvinkin erilaisia vaikutuksia. Herkistyneiden yleistä terveydentilaa seurataan verikokeilla ja neurologisilla tutkimuksilla.

Venäjän korkeimman säteilyviranomaisen nykyisen luokituksen mukaan herkistyneet ovat:

  • henkilöitä, jotka ovat työssään altistuneet sähkömagneettisille kentille
  • tai, joille on kehittynyt yksilöllinen yliherkkyys sähkömagneettisille kentille
  • tai, joille on kehittynyt normaali herkistyminen sähkömagneettisille kentille
  • tai, joille on kehittynyt normaali herkistyminen sähkömagneettisille kentille ja joilla on lisäksi psykosomaattisia reaktioita, jotka eivät ole seurausta sähkömagneettisista kentistä.

Sähköherkkyys Australiassa

On monia tutkimuksia, joissa on nähty uuden teknologian vaikutuksia aivosähkökäyrään,(EEG). Australialaistutkija Rodney Croft Wollongongin yliopistosta osoitti, että herkemmin sähkömagneettisille kentille reagoiva alaryhmä voi todellakin olla olemassa. Matkapuhelinsäteily saattaa joillakin yksilöillä vaikuttaa aivoaaltoihin enemmän kuin toisilla. Altistuksen jälkeiset EEG-vaikutukset vaihtelivat voimakkuudeltaan yksilöllisesti, mutta toistetuissa altistuskokeissa muutokset ilmenivät samoilla koehenkilöillä kuin aiemmassakin kokeessa, mikä Croftin mukaan tukee käsitystä herkemmästä alaryhmästä.

Dr. Alexander McDonald on arvostettu ekosysteemin tutkija Australiassa. Hän on myös sähköherkkä, mikä tekijä on asettanut suuria haasteita sekä uralle että terveydentilalle. Australiassa McDonald sai tuomioistuimen päätöksellä korvausta, koska katsottiin, että hänen sähköherkkyytensä oli edennyt työperäisen altistuksen seurauksena.

Työnantaja oli alun alkaen tietoinen Alexander McDonaldin sähköherkkyydestä ja töitä järjesteltiin vuosia siten, että McDonald sai tukea tietokonetyöskentelyyn, mikä vähensi henkilökohtaista altistusta. Myöhemmin Alexander McDonaldin esimies vaati häntä käyttämään tietokonetta ja muita elektronisia laitteita. Seurauksena migreeni, väsymys ja toispuoleiset neurologiset oireet ilmaantuivat voimakkaina. Myönteinen tuomioistuinpäätös oli voitto sähköherkkyydelle ja McDonaldin tapaus palvelee tärkeänä ennakkotapauksena sähköherkkiä sekä Australiassa että maan rajojen ulkopuolella.

Itävallan Lääkäriliiton hoitosuositus

Itävallan Lääkäriliitto (Austrian Medical Association) julkaisi 3.3.2012 kannanoton sähköherkkien potilaiden kohtaamisesta terveydenhuollossa. Artikkeli sisältää tärkeitä ohjeita lääkäreille – muun muassa laajan joukon suositeltavia laboratoriokokeita. Lääkäriliiton mielestä myös potilaan aiempaan ja nykyiseen altistumiseen sähkömagneettisille kentille on syytä kiinnittää huomiota ja mitata sähkömagneettisen säteilyn tasoja sekä antaa suosituksia altistuksen vähentämiseksi. Onkohan näitä asioita riittävästi huomioitu Suomessa?

Itävallan Lääkäriliiton mukaan on huolestuttavaa, että sähköherkkiä potilaita tulee vastaanotolle jatkuvasti lisää. Sähköherkkyys pitäisi itävaltalaislääkäreiden mukaan kohdata tasavertaisena muiden ympäristöherkkyyksien kuten monikemikaaliherkkyys tai krooninen väsymysoireyhtymä kanssa.

Sähköherkkyys esillä päättävissä elimissä

Vuonna 2005 Maailman terveysjärjestö WHO tunnusti sähköherkkyyden oireet, ihoreaktiot, väsymyksen, huimauksen ja muistihäiriöt työkykyä alentaviksi ja todellisiksi. WHO katsoo kuitenkin taustalla vaikuttavina tekijöinä sähkömagneettisten kenttien sijaan muun muassa huonon sisäilman, loisteputkien välkevalon tai psyyken häiriöiden kaltaiset ongelmat.

Euroopan parlamentti kehotti 2009 päätöslauselmassaan jäsenvaltioita tunnustamaan sähköherkkyyden toimintarajoitteeksi kuten Ruotsissa. Menettely takaisi herkistyneille yhtäläiset oikeudet ja asianmukaisen kohtelun. Euroopan parlamentti uusi kannanottonsa 2012.

Euroopan neuvosto antoi vuonna 2011 jäsenvaltioille suosituksen parantaa sähköherkkien henkilöiden asemaa ja rajoittaa sähkömagneettiselle säteilylle altistumista infrastruktuuria rakennettaessa. Euroopan neuvosto suositteli myös säteilyvapaiden vyöhykkeiden rakentamista.

Sähköherkkyys on vuosien varrella ollut Euroopan Unionissa toistuvasti esillä. Syksyllä 2014 Brysselissä järjestettiin kuulemistilaisuus, jonka seurauksena erityisjaosto nimeltään ”Liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” antoi sähköherkkyydestä lausunnon Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle.

Otteita lausunnosta:

Sähköherkkyys on yleistynyt ja johtuu teknologian kasvusta. Sähköherkkien elinpiiri on kaventunut, teknologiaa on kaikkialla – kodeissa, työpaikoilla, kirjastoissa ja muissa julkisissa tiloissa. Se, että sähköherkät eivät voi oleskella vapaasti kaikkialla, on ristiriidassa EU:n peruskirjaan kirjattujen oikeuksien kanssa.

Säteilyvapaita vyöhykkeitä tarvitaan. Mikroaaltoteknologialla toimivat matkapuhelinmastot ja langaton WiFi (Wlan) julkisissa tiloissa aiheuttavat sähköherkille oireita: sydämen rytmihäiriöitä, iho-oireita, päänsärkyä, huimausta, unettomuutta ja neurologisia oireita.

Sähköherkkyyden ratkaiseminen edellyttää monitasoisia toimenpiteitä. Perusoikeuksien tasolla vallitsee ristiriitaa ruumiillista koskemattomuutta, terveydentilaa ja toisaalta tiedonvälityksen vapautta ajatellen.

Euroopan Unionin on tunnustettava se tosiasia, että sähköherkkyys aiheutuu ympäristön sähkömagneettisista kentistä.

Erja Tamminen

tietokirjailija

Järvenpää


Asuinparatiisina sähkösuojattu koti
Saksassa syntyi jo 60-luvulla koulukunta nimeltä Rakennusbiologia, jonka perustajan Dr. Anton Schneiderin oppien kulmakivi on sähkömagneettisten kenttien minimoiminen rakentamisessa.
Luonnon sähkömagnetismi ja uusi teknologia
Ihminen on sen sijaan luonut ympärilleen keinotekoisen sähkömagneettisen ympäristön, joka haavoittaa luonnon heikkojen kenttien informaation varassa toimivia lajeja; lintuja ja mehiläisiä.
Kännykkätiede – pelissä rahat ja henki
“Altistaako runsas matkapuhelimenkäyttö kasvainriskille” on kysymys, joka edelleen odottaa lopullista vastausta.